Siirry sisältöön

Toiminnanjohtaja Pasi Perhoniemi, SATL: Messukonseptin uudistaminen on avain tulevaisuuteen

Autokorjaamoalan ammattitapahtumaa Autokorjaamo 2023 -messuja ei järjestetä 13.–14.10.2023 Helsingin Messukeskuksessa. Tapahtuma ei siirry uuteen ajankohtaan, mutta SATL on mukana keskustelemassa Messukeskuksen ja autokorjaamoalan kanssa tulevaisuudessa järjestettävistä alaan liittyvistä tapahtumista.

Autokorjaamo-messujen järjestäminen edellyttäisi lähes kaikkien isojen ja muiden merkittävien alan yritysten osallistumista tapahtumaan. Koko autoalalla eletään haasteellisia aikoja, jotka vaikuttavat myös korjaamolaite- ja varaosatoimittajiin. Yritysten on pystyttävä panostamaan riittävästi messuihin, mutta nyt osassa yrityksistä ei nähty ajankohdan ja etenkään messujen konseptin itsenäisenä tapahtumana olevan oikea.

SATL on ollut tapahtuman toimeksiantaja Helsingin Messu­keskukselle. Päätös tapahtuman peruuttamisesta tehtiin Messu­keskuksen johdolla yhdessä SATL:n ja yhteistyökumppanien Teknisen Kaupan liiton Korjaamo­laitetoimittajat KLT-jaoston ja Suomen Varaosakaupan Keskusliiton kanssa. Päätöksenteon yhteydessä kuunneltiin myös isojen alan yritysten edustajia. Päätös oli yksimielinen.

Mahdollisuuksia järjestää tapahtuma jossain vaiheessa tulevaisuudessa tutkitaan. Ajoneuvotekniikka ja siten korjaamolaitetekniikka etenkin sähköisen voimansiirron ja autonomisen liikkumisen mahdollistavien järjestelmien osalta kehittyy kovaa vauhtia, ja tämä vaatii alan nykyisiltä ja tulevilta ammattilaisilta jatkuvaa kouluttautumista ja uuden omaksumista. Lisäksi haasteita aiheuttaa oikeanlaista osaamista omaavien ammattilaisten riittävyys eri korjaamoalan tehtäviin. Rekrytointiin liittyvät teemat olivat kovasti työlistoilla messujen suunnittelussa ja ovat sitä myös jatkossa. Näillä ajatuksilla ja messukonseptin jonkintasoisella uudistamisella toivotaan päästävän tulevaisuudessa asiassa eteenpäin.

Autokorjaamo-messut haudattiin. Mitä seuraavaksi?

Huhtikuussa tuli tieto, ettei Autokorjaamo-tapahtumaa järjestetä. Pitkittynyt odotus päättyi järjestäjätahojen yksimieliseen päätökseen haudata Suomen jälkimarkkinoiden erikoismessut lopullisesti. 

Pandemian aikana Suomen autoala on selviytynyt ilman kaupallisia tapahtumia, ja tämän uskotaan toimivan myös tulevaisuudessa. Tällä hetkellä näyttää siltä, ettei Suomessa järjestetä lähitulevaisuudessa autoalan messuja. Ainakaan siihen asti, kunnes autokauppiaat päättävät toisin. Kysyimme alan vaikuttajilta, onko kotimaisten autoalan erikoismessujen tulevaisuus todellakin niin epätoivoinen. 

Antti Valtavaara, AD Finland:
”Messuja tarvitaan ehdottomasti”

Antti Valtavaara, AD Finland: ”Olemme osallistuneet Autokorjaamo-tapahtumiin säännöllisesti, ainakin sinä aikana, kun itse olen ollut yhtiön palveluksessa. Tänä vuonna tulee täyteen 25 vuotta. Olimme kuulemma yksi melko harvoista yrityksistä, jotka olivat vahvistaneet järjestäjälle osallistumisensa sitovasti tälläkin kertaa.”

”Mielestäni messuja tarvitaan ehdottomasti. Luonnollisesti vaadittavien panostusten ja mahdollisten tuottojen suhdetta on tarkasteltava kriittisesti, ja messujen sisällöstä varmasti riittää mielipiteitä – mitä, miten ja kenelle, siitähän on kyse.”

”Kohderyhmäajattelu, sen mukainen mittakaava ja kiinnostavat sisällöt – niistä kai mahdollinen menestysresepti jatkossakin koostuu. Minun mielestäni tarvetta ja kysyntääkin kohtaamisille kyllä on.”

Mervi Heino, Arpre:
”Päätös lakkauttamisesta oli yksimielinen – tarvitaan iso uudistus”

”Olemme osallistuneet kaikkiin Autokorjaamo-näyttelyihin, joista ensimmäiset pidettiin Dipolissa. Tämän vuoden tapahtumaan olimme kyllä ilmoittautuneet, mutta harkitsimme vakavasti pois jäämistä.”

”Messujärjestäjien ja näytteilleasettajien taannoisessa kokouksessa tehtiin yksimielinen päätös siitä, että Autokorjaamo-messuja ei enää jatkossa tulla järjestämään. Päätös kertonee alan toimijoiden kannan tapahtumasta ja koko sen konseptista. Tarvitaan iso uudistus!”

”Jos ja kun seuraavaa alan tapahtumaa suunnitellaan, pitää ottaa huomioon yleinen muutos, joka on tämänkin tapahtuman elinkaaren aikana tapahtunut. Tarkoitan tällä kieli-taidon kehittymistä, matkustamisen helppoutta sekä internetin mahdollisuuksia. Asiakaskunta ja koko maailma on muuttunut.”

”Messutapahtuman tulee luonnollisesti olla asiakkaita kiinnostava, mutta myös – ja ennen kaikkea – näytteilleasettajille kannattava ja uusia liikesuhteita luova tapahtuma.”

”Mahdollisen uuden tapahtuman kehittämisessä tulisi mielestäni lähteä kartoittamaan eri asiakasryhmien ja messuvieraiden odotuksia ja toiveita. Olisiko kiinnostavampi kenties jokin laajempi tekniikan alan kokonaisuus, jonka osana korjaamolaitteet, varaosat ja renkaat olisivat? Vai olisivatko pienemmät erikoistapahtumat maakunnissa kiinnostavampia messuvieraille ja kannattavampia näytteilleasettajille?”

Jarkko Lehtinen, Gates:
”Vetonaulan keksiminen on hyvä ajatus”

”Olen ollut Autokorjaamo-messuilla usein, ensin Tecalemitin osastolla 1990-luvun alusta lähtien ja Gatesin kanssa vuoden 2008 jälkeen. Vuonna 2023 olisin osallistunut todennäköisesti jonkun maahantuojamme osastolla omana Gates-osastona.” 

”Itse olen sitä ikäluokkaa, että koen messut tärkeiksi verkostoitumisen ja asiakkaiden tapaamisen kannalta. Monien vapaiden korjaamoiden omistajat ovat omaa ikäluokkaani ja tulevat mielellään messuille. Etenkin jos heille järjestetään bussikuljetus, kuten maakunnan vapaat varaosakauppiaat usein tekevät. Toki heillä on usein ketjupäivät erikseen tai Autokorjaamo-messujen yhteydessä. Helsinki ei ainoa paikka, Tampere tai Lahti kävisi myös.”

”Osa ihmisistä toki käy korjaamomessuilla ulkomailla, mutta korjaamoyrittäjille messut ovat tarpeen myös kotimaassa. Mielestäni joka kolmas vuosi järjestettävä tapahtuma ei tuottaisi näytteilleasettajille niin paljon kustannuksia. Ainakin viimeksi vene- ja moottoripyörämessuilla oli tavallista enemmän kävijöitä, miksei myös autoalan ammattimessuilla? Voisiko paikallisilla Autoteknisen yhdistyksen osastoilla olla roolia kimppakyytien järjestäjinä ja kokouksiensa pitäjinä messuilla?”

”Vetonaulan keksiminen on hyvä ajatus – ideoita taitaa vain puuttua. Uusien autojen näyttely vuonna 2023 oli hyvä idea, mutta sen peruivat automaahantuojat. Miten olisi Classic Motorshow’n kanssa yhdessä Lahdessa keväisin?” 

Vesa Manninen, Tecalemit:
”Tapahtuma vaatii muutakin kuin uutuustuotteita”

”Tecalemit on ollut Autokorjaamossa joka vuosi, ja olisimme olleet tänäkin vuonna. Messujen konsepti ei mielestäni ole vanhentunut, mutta autokorjaamon ympärille rakennettuina messut vaativat jotain muutakin kuin alan uutuustuotteita, jotta ihmisiä saadaan tässä kiireisessä maailmassa liikkeelle maakunnista, tutustumaan paikan päälle. Opiskelijoille tämä on tietysti hyvä tapahtuma. Kohtaamisia kaivataan edelleen, mutta tähän ympärille ehkä muutakin kuin perinteistä mallia. Mikä se olisi, en osaa sanoa.”

”Nykyään autojälkimarkkinoilla on myös muun tyyppisiä tapahtumia kuin korjaamomessut (esim. AKL Tech Day tai Aftersales Summit), jotka tietysti ovat erilaisia tapahtumia. Ehkä tämän tyyppisten tapahtumien yhdistäminen korjaamomessuihin olisi mietinnän arvoinen asia.”

Jukka Heiskanen, Vannetukku.fi:

”Viimeisen 10 vuoden ajan olemme osallistuneet Autokorjaamoon. Messujen konsepti on toimiva ainoastaan, jos autokorjaamoyrittäjät tulevat messuille. Messujen hinta on ollut varsin korkea kävijämäärään nähden. Vuosi, jolloin tilaisuus oli ulkona kylmässä teltassa, tuhosi messujen mainetta.” 

Verkosto syntyy vuoro­vaikutuksella

Jyrki Vuorenmaa, Diagno Finland:

”Olemme osallistuneet Autokorjaamo-tapahtumaan useita vuosia, viimeksi vuonna 2018. Messut ovat perinteisesti tuoneet paikalle paljon opiskelijoita ja korjaamoalan yrittäjiä sekä työntekijöitä. Palautteiden perusteella tuotteiden fyysinen näkeminen ja koskettaminen sekä erilaisten näytösten seuraaminen on edelleen kiinnostavaa ja useasti myös silmiä avaavaa. Myös ihmisten vuoro­vaikutus fyysisissä tapahtumissa luo paremmin verkostoa kuin digitaalisessa maailmassa.”

”Jo ennen korona-aikaa kohonneet messukustannukset kyllä puhuttivat. Kustannukset ovat mielestäni olleet osasyynä tapahtumien siirtoon ja näytteilleasettajien katoon. Pöyristyttäväksi menevä hinnoittelu voi torpata koko homman.”

”En tiedä, tarvitaanko messuilla erityinen vetonaula. Pääaiheena tulisi olla autokorjaamoala, joka on hyvin monimuotoinen. Uusi tekniikka tai uudet asiat houkuttelevat. Esitelmät ja messujen oheisohjelma kiinnostaisivat messujen kävijöitä. Myös esittelytilaisuudet sekä työsuoritteet tuovat aina lisää väkeä.” 

”Ovatko Autokorjaamo-messut yksin yhtä vetovoimainen tapahtuma kuin esimerkiksi yhdessä Auto-messujen kanssa, on kysymysmerkki. Laajana ehkä, pienimuotoisena kenties ei.”

Kimmo Korhonen, Finnkone:

”Finnkone osallistui ensimmäisiä kertoja Autokorjaamo-tapahtumaan uudistetulla ilmeellä 2000-luvun puolivälissä. Olisimme mielellämme mukana omalla osastolla myös vuonna 2023.”

”Ammattimessujen merkitys on selvästi pienentynyt, mutta uusien tuotteiden esittelytilaisuuksilla saisimme houkuteltua paljon asiakkaita. Messuille on erittäin vaikeaa saada kävijöitä, jos tapahtuma järjestetään yrityksen omilla voimilla. Messut voisivat olla pienimuotoisemmat.”

Juha Seppälä, Diagno Finland:

”Diagno on ollut Helsingin Autokorjaamo-tapahtumassa kaikkina vuosina mukana. Tarkoitus oli olla mukana myös tällä kertaa. Messuille tuli kuitenkin niin paljon peruutuksia muista alan isoista yrityksistä, että tunnistettiin riskinä, että messut kutistuvat, sinne ei tule riittävästi kävijöitä ja nekin, jotka tulevat – pettyvät. Oli ihan järkevä päätös perua messut.”

”Alalle olisi ollut tärkeää näkyä ja saada alan ihmiset tutustumaan eri yrityksiin ja uutuuksiin. Myös alan vetovoiman takia olisi tärkeää näkyä. Tämän huolen jakavat kaikki, mutta ei tietenkään voi olla niinkään, että muutamat jälkimarkkinatoimijat kantavat tästä kustannukset.”

”Kustannukset ovat iso tekijä. Kymmenien tuhansien eurojen investointi kahteen messupäivään on erittäin iso panostus. On aiheellista punnita tapahtuman panos-tuotos-suhdetta ja sitä, voisiko samalla panostuksella saada tehtyä tuottavampaakin markkinointia. Varmasti jonkinlaisessa muodossa messuille on vielä tarvetta tulevaisuudessa.”

Falken- ja Nexen-renkaat osuvat laatua hakevalle hintatietoiselle kuin nyrkki silmään

Kesärengassesonki lähestyy. Kesärenkaiden kysyntä kasvaa eksponentiaalisesti, kun lumet sulavat ja aurinko alkaa lämmittää. 

Syy on selvä. Jokainen ajatteleva autoilija tietää, että rengas on ainoa asia, joka osuu autossa tiehen. Renkaiden on siis syytä olla hyvässä kunnossa, sillä se takaa turvallisen ajotuntuman vaihtuvissa keleissä.

Rengaspulasta on puhuttu paljon, mutta onneksi tarjolla on myös toisenlaisia tarinoita. Epävarma tilanne maailmalla ei verota suomalaisen perheyrityksen Rengaspörssin maahantuomien merkkien valikoimaa. Päinvastoin.

– Meillä tavaraa riittää, sillä varastomme on pullollaan laatutuotteita. Meiltä löytyy laaja valikoima erilaisia merkkejä, mutta toki me suosittelemme itse maahantuomiamme renkaita, japanilaista Falkenia ja eteläkorealaista Nexeniä, Rengaspörssin yrittäjä Taito Lehmusto kertoo.

Molemmat rengasmerkit ovat tulleet vuosi vuodelta tutummiksi suomalaisille, ja siihen löytyy selvä syy: pitkään kestänyt markkinointityö. Myös rengastesteissä menestymisellä on kuitenkin ollut tärkeä rooli tunnettuuden lisäämisessä. 

– Falken Ziex ZE310 Ecorun saavutti kuudennen sijan ADAC:n (General German Automobile Club) arvostetussa kesärengastestissä helmikuussa 2023. Rengas jätti taakseen useat Premium-merkit, Lehmusto kertoo. 

Falken-rengas luokiteltiin 50 merkin joukosta tasapainoiseksi kokonaisuudeksi. Rengas sai kiitosta ajomukavuudesta sekä ajokäyttäytymisestä niin kuivalla kuin märällä tienpinnalla.

Falken-renkaiden valmistaja Sumitomo on maailman viidenneksi suurin rengasvalmistaja. Falken on ensiasennusrengas monelle suurelle automerkille, kuten Volkswagen, Audi, Toyota, Škoda ja Seat.

– Falken-renkaat ovat laatutietoisen valinta. Hankkimalla Falken-renkaat saat premium-renkaan ominaisuudet keskihintaisen renkaan hinnalla, Lehmusto summaa.

Sekä Falken- että Nexen-mallistoon myös sähköautojen EV-renkaita

Hyvät ajo-ominaisuudet tarjoava turvallinen rengas on aina kompromissi, sillä puntarissa on monta asiaa, kuten vierintä­vastus, hiljaisuus, kantavuus ja kestävyys. 

Sähköautojen yleistyessä niihin soveltuvien EV-renkaiden kysyntä kasvaa vauhdilla. Molemmille Rengaspörssin maahantuomille rengasmerkeille on tulossa laaja valikoima sähkö­autoihin soveltuvia renkaita. 

Polttomoottoriautoa korkeamman painon ja mahdollisimman pienen sähkönkulutuksen takia sähköauton renkaan kestä­vyyteen ja matalaan vierintä­vastukseen kiinnitetään erityistä huomiota.

Nexen ensiasennus­renkaana Porschessa ja BMW:ssä

Rengasalalla toimiville yrittäjille Taito Lehmusto vinkkaa myös Nexenin kauden uutuusrenkaat, joita Rengaspörssi myy edullisesti.

Nexen N´Blue HD Plus-, Nexen Primus- ja Nexen Sport -kesärenkaiden kuvat.
Nexen N´Blue HD Plus-, Nexen Primus- ja Nexen Sport -kesärenkaat.

– Nexenin kesärengasmallistossa suosittuja tuotteita ovat NEXEN N´Blue HD Plus, NEXEN Primus ja NEXEN Sport. Renkaat valmistetaan Euroopan uudella huippumodernilla tehtaalla Tšekeissä ja Falkenin tapaan ne ovat laatu- sekä hintatietoisen valintoja, yrittäjä Taito Lehmusto sanoo.

Myös Nexen-renkaat ovat ensiasennuskäytössä muun muassa Porschella, BMW:llä, Volkswagenilla ja Kialla.

Rengaspörssistä alan yrittäjä ostaa renkaat edullisesti ja nopeasti

Rengaspörssi on palveleva suomalainen tukkukauppa. Sieltä saat renkaat liiketoimintaasi edullisesti ja nopeasti, sillä ne tulevat rengasjakelun kannalta keskeiseltä sijainnilta, suoraan maahantuojan varastosta Hämeenlinnan eteläpuolelta.

Rengaspörssin valikoimassa on laaja kattaus merkkejä, joista suosituimmat ovat jo mainitut Falken ja Nexen sekä Event (Made by Linglong).

Kirjoittaja: Valentina Ahlavuo

Toyo Tires Proxes Sport 2

Nanoteknologiaan pohjautuva Proxes Sport 2 tarjoaa suorituskykyä ajamisesta innostuvalle kuljettajalle. Uuden erittäin suorituskykyisen renkaan avulla kuljettaja voi maksimoida voiman siirtymisen tiehen turvallisesti renkaan tarkan käsittelyn ja poikkeuksellisen hyvän märkäpidon ansiosta.

Suuren vääntömomentin omaaviin ajoneuvoihin optimoitu Proxes Sport 2 parantaa kaikkien urheilullisesta ajosta nauttivien kuljettajien ajokokemusta haastavilla, märillä ja mutkaisilla teillä.

Toyo Proxes Sport 2 -rengasta on saatavissa aluksi parissa kymmenessä suositussa koossa. Malliston uusiutuessa valikoimaa täydentää aiemman sukupolven AutoBildin Sportscar-testeissä menestynyt Prox­es Sport A (jaettu 3. sija 2022). TOYO TIRES -renkaiden maahantuojana toimii NDI Finland Oy (www.ndi.fi).

Romuajoneuvojen käsittely osaksi perustutkintoa

Romutukseen menevissä ajoneuvoissa on käyttökelpoisia osia sekä huolellista talteenottoa vaati­via ja jatkokierrätykseen ohjattavia käyttöaineita. Miten nämä asiat on huomioitu ajoneuvoalan mekaanikkokoulutuksessa?

Romutarhasta varaosaliikkeeksi

Varsin piintyneen ajattelutavan mukaan autopurkamo on romutarha vaan ei varaosaliike. Alkaa olla aika korjata suhtautumista, sillä nykyaikainen, vastuullinen autopurkamo toimii tyystin muulla tavalla kuin edellä on kuvailtu. Toimintaa ohjaavat ja säätelevät muun muassa EY-direktiivi romuajoneuvoista, ympäristönsuojelulain romuajoneuvoasetus, jätelaki ja valtio­neuvoston asetus romuajoneuvoista.

Alan sääntelystä ei totta vie ainakaan ole puutetta. Toki oli aikoja, jolloin jonkin ajoneuvon tai sen osien kysyminen tuolloisen autohajottamon toimiston ovella sai aikaan summittaisen käden ojennuksen jonnekin suuntaan lisättynä pelkistetyllä kommentilla: ”Tuonne päin vähän matkaa, sieltä pitäisi löytymän.”

Purkutyöt ammattimaisesti

Romuajonevoista puretut moottorit odottavat lähtövalmiina seuraavaa käynnistyskertaa. Varastossa vallitsee siisti tunnelma ja jämpti yleiskuva.

Purkutyöt tehdään aina ammattimaisesti ja hyviä työtapoja noudattaen sekä voimassa olevien säädösten ja ympäristömääräys­ten mukaisesti. Ajoneuvoista purettavat varaosat tarkastetaan, tarvittaessa puhdistetaan, dokumentoidaan, valokuvataan ja hinnoitellaan. Sen jälkeen puretut osat varastoidaan vissiin paikkaan logistisesti järkeenkäyvällä tavalla. 

Alkuperäisinä varaosina purku­osien sopivuus on taattua, ja usein niiden toimitusajat ovat lyhyitä. Osia myydään verkon välityksellä. Toki vaihtoehtona on myös noutaa tarvittava osa itse, jolloin sen lähes poikkeuksetta voi käydä kipaisemassa saman päivän aikana. 

Logistiikkaan on ilmiselvästi panostettu. Myynnissä tiedetään tarkkaan, mitä varastossa on ja mikä on osan tai osakokonaisuuden sijainti.

Yhteiset intressit

Tarkan sääntelyn seurauksena romuajoneuvon purkua tekevällä henkilöllä on vastuuta ja paljon tiedettävää sekä runsaasti huomioon otettavaa. Pidempään asennustöitä tehneellä on kokemusta ja pelisilmää sekä useimmiten myös esihenkilön antamaa opastusta ja neuvoja asioiden oikeanlaiseksi hoitamiseksi, mutta mikä mahtaa olla tilanne koulutettavien mekaanikkojen suhteen?

Ehkäpä juuri tästä kysymyksestä kehittyi ajatus ottaa romuajoneuvojen esikäsittely osaksi ajoneuvoalan perustutkinnon opintosuunnitelmaa. Idean keksijöinä ja alkuun saattajina voidaan pitää kokenutta ajoneuvoalan opettajaa Matti Alankoa ja yhtä lailla kokenutta ajoneuvoalan – varsinkin purkamo- ja korjaamobisneksen – yrittäjää Kari Lainetta. Työelämän ja koulutustoimijan intressit osoittautuivat yhteisiksi.

Ajatuksena oli sisällyttää perustutkintoon oleellisin lakien, asetusten ja säädösten vaikutuksesta purkamo- ja purkutoimintaan sekä kemikaalien ja materiaalien turvallinen käsittely ja kierrättäminen. Lisäksi tulisi tunnistaa uusiokäyttöön soveltuvat osat ja komponentit sekä suoriutua kierrätykseen menevien materiaalien lajittelusta.

Tuumasta toimeen

Ajatukset jalostuivat toimenpideluonnoksiksi, jotka kirjautuivat riveinä Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän hallinnoiman Keudan ajoneuvoalan perustutkinnon (pt) opetussisältöön. Keuda on noin 12 000 opiskelijan koulutustoimija, jolla on kymmenen toimipistettä Keski-Uudenmaan kunnissa Järvenpäässä, Keravalla, Mäntsälässä, Nurmijärvellä, Sipoossa ja Tuusulassa.

Keudan opiskelija Valtteri Sutinen on työharjoittelussa Volvoksilla. Yrittäjä Kari Laine (keskellä) ja hiljattain eläkkeelle siirtynyt opettaja Matti Alanko ovat tyytyväisiä yhdessä kehitettyyn yhteistyöhön.

Uuteen opintojaksoon liittyvä työharjoittelu tehtäisiin Kari Laineen ja hänen perheensä pyörittämällä Volvoks-purkamolla sekä Laineen aikaisemmin omistamalla Volvoks-huoltokorjaamolla.

Helsingin Tattarisuolla sijaitseva Volvoks aloitti toimintansa kuluvan vuosituhannen alussa. Nykyisin huoltokorjaamo ja autopurkamo ovat jakautuneet omistuksen suhteen, mutta yhteistoiminta elää vahvasti.

Romuajoneuvojen, niiden osien ja käyttöaineiden käsittely sekä yhteistyö koulun ja alan kokeneen toimijan kesken on osoittautunut tarpeelliseksi ja hyödylliseksi. Sen avulla on saatu myös opiskelijoiden motivoitumisen kannalta hyviä tuloksia.

Jämptisti paikoillaan

Vierailu nykyaikaisella autopurkamolla availee pitkään ajoneuvoalalla työskennelleenkin silmiä. On ihan hyvä huomata, että eletään 2020-lukua. 

Henkilökunta on reippaan oloista: vierasta tervehditään iloisesti ja silmiin katsoen. Kierros purkamon varastossa paljastaa, että ajoneuvoista puretut osat ja osakokonaisuudet ovat selkeästi ja tarkkaan dokumentoituina varsin helposti saavutettavilla jämpteillä paikoillaan. Varastotila on katettu ja asiallisesti valaistu sekä lattialtaan tasainen. 

Samalla alueella sijaitsevalla huoltokorjaamolla harjoittelussa paraikaa oleva ajoneuvotekniikan opiskelija on purkamassa osia ja osakokonaisuuksia romuajoneuvosta. Opiskelija on aikaisemmin suorittanut opintojakson teoriaosuuden, ja nyt menossa on syventävä käytännön osuus. 

Opiskelija pitää hyvänä, että ympäristön hyvinvointiin kiinnitetään kasvavaa huomiota. Lisäksi purkuosat tarjoavat hinnaltaan järkevän vaihtoehdon ja ovat silti alkuperäisosina mittatarkkuudeltaan ja sopivuudeltaan varmuudella käypäisiä asennuskohteeseen.  

Kohti kiertotaloutta

Suomen Autopurkamoliiton mukaan varaosien kierrätys on hyvä tapa vähentää hupenevien luonnonvarojen kulutusta. Samalla säästyy energiaa ja muodostuu vähemmän päästöjä. 

Autopurkamoliiton mukaan purkuosien kierrätys on myös taloudellisesti kannattavaa. Paljonpuhuvana tavoitteena onkin kierrättää tai palauttaa ympäristöön kaikki materiaalit ja komponentit ilman haitallista jätettä tai energiahävikkiä. Esimerkiksi alumiinin valmistusprosessi aina lähtien bauksiitin jalostamisesta vaatii runsaasti energiaa, minkä seurauksena muodostuu huomattavia määriä hiilidioksidipäästöjä. 

Paljon on purettu ja paljon on varastoitu. Usein purkuosat tarjoavat hinnaltaan järkevän vaihtoehdon.

Kansainvälisen alumiini-instituutin mukaan vuonna 2018 alumiinin pelkistyssulatukseen käytettiin noin 870 terawattituntia energiaa. Tästä noin 60 prosenttia tuotettiin hiiltä polttamalla. Tosin aivan viime aikoina on julkisuuteen tullut tieto, että alumiinin tuottajat tulevat kokeilemaan vedyn mahdollisuuksia hiilidioksidipäästöjen leikkaamisessa samaan tapaan kuin teräksen tuotannossa on tapahtunut (RVK Uutiset 4/2022). Alumiinilla ja siitä johdettavilla kevytmetalliseoksilla on merkityksellinen rooli nykyisessä ajoneuvoteknologiassa.

Vastaavasti Suomen Autokierrätys Oy, jonka kanssa purkamot yhteistyössä toimivat, on tuottajavastuussa käytöstä poistuvien ajoneuvojen jätehuoltoon liittyen.

Kirjoittaja: Juha Kiiskinen, JK-Textservice