Henri Haapamäki kannustaa Tekijäpäiville:
”Nykyaikainen korjaamo ei ole vanha rasvamonttu”
Autourheilu-urasta, Ylen rallilähetyksistä ja sosiaalisesta mediasta tuttu moottoriurheilun monitoimimies Henri Haapamäki seuraa monipuolisesti autoalan trendejä ja arvostaa korjaamo- ja rengasalan asiantuntijoita. Omaan autoonsa hän suhtautuu varsin käytännönläheisesti.
Auto on käyttöpeli, ei statussymboli
Vaikka Haapamäki on uransa aikana tutustunut jos jonkinlaisiin autoihin ja esimerkiksi koeajaa ja esittelee some-videoilla myös uusia autoja, omasta pihasta löytyy yli 350 000 kilometriä ajettu Ford Mondeo. Autovalintaa on ihmetelty hänelle esimerkiksi hienommissa autoalan tilaisuuksissa.
Auto on nykyään monelle statussymboli, mutta Haapamäki näkee asian toisin. ”Minun tapani ei ole ostaa uutta autoa rahoituksella ja vaihtaa sitä kahden vuoden välein. Ostan auton, ajan sen loppuun sekä korjaan ja huollan sitä niin kauan kuin se on järkevää ja tarpeellista”, hän kuvailee.
Niinpä nykyinen Mondeokin tuli Haapamäen käyttöön järkiperäisen harkinnan seurauksena. ”Teen paljon yhteistyötä yhden suuren autoliikkeen kanssa, ja kysyin sieltä suoraan, mikä on viimeisin Fordin malli, jossa ei vielä ole AdBlue-järjestelmää eikä EcoBoost-moottoria. Halusin auton, jossa on perinteinen niin sanottu patarautadiesel eikä liikaa hienouksia.”
Uuden auton ostajana täytyisi olla valmis maksamaan auton hinnan lisäksi myös ylläpidosta, huolloista ja arvonalenemasta, Haapamäki huomauttaa.
Kiinalainen kilpailu murtaa hinnoittelumalleja
Arvo säilyy joillakin automerkeillä paremmin kuin toisilla – esimerkiksi perinteisillä Porscheilla ja Mercedes-Benzeillä on suhteellisen vakiintunut jälleenmyyntiarvo. Pakkaa sekoittavat nykyään kuitenkin kiinalaiset automerkit, joita pusketaan nyt voimalla eurooppalaiselle automarkkinalle.
Vaikka Haapamäki ei usko suoria tuontirajoituksia Euroopan rajoilla nähtävän, on hän kuitenkin vakuuttunut siitä, että kiinalaiset autot tulevat horjuttamaan perinteistä autokauppaa ja sen katetasoa. Kiinalainen teknologia ja sen kehitysvauhti kannattaa ottaa vakavasti, Haapamäki arvioi.
”Työskentelen paljon robottiruohonleikkureiden kanssa, ja niissä on meneillään samanlainen ilmiö kuin autoalalla. Perinteisen valmistajan leikkuri voi maksaa vaikkapa 4 000 euroa. Nyt markkinoille tulee ensimmäisiä kiinalaisia vaihtoehtoja, joiden hinta on noin 1 500 euroa”, hän kertoo.
Haapamäki on pannut merkille, että jo ensimmäisten sukupolvien kiinalaisissa tuotteissa elektroniikka voi olla hyvin kehittynyttä. Lisäksi kiinalaiset valmistajat reagoivat nopeasti palautteeseen ja kehittävät tuotteitaan. Tuotteesta saadaan nopeasti hyvä, ja hinta on edelleen aivan eri tasolla. Autoissa voi tapahtua samoin.
”Ajattelemme helposti, että kiinalainen tuote on automaattisesti huono. Asia ei kuitenkaan aina ole näin. Kiinasta saa sellaista laatua kuin sieltä tilataan ja josta ollaan valmiita maksamaan.”
Autoalan asiantuntijuus arvoon
Haapamäki pitää arvossa korjaamo- ja rengasalan ammattilaisten asiantuntijuutta. Hän suhtautuu varauksella ilmiöön, jossa korjaamot ottavat omaan tarjontaansa rengaspalveluita ja rengasliikkeet puolestaan käynnistävät korjaamotoimintaa.
”Olen tottunut malliin, jossa yksi yritys keskittyy yhteen asiaan. En pidä parhaana mallina sitä, että esimerkiksi kesätyöntekijä tai vasta työnsä aloittanut korjaamotyöntekijä vaihtaa autoon öljyt ja saa samalla tehtäväkseen valita siihen uudet renkaat. Vaarana on, että renkaat valitaan esimerkiksi ChatGPT:n avulla täysin väärin”, Haapamäki arvioi.
”Jos toinen ammattilainen on tehnyt 40 vuotta rengastöitä sekä seurannut jatkuvasti markkinoiden, rengastekniikan ja määräysten kehitystä, luotan hänen osaamiseensa enemmän. Minusta jokaisella alalla pitää olla oma osaajansa, joka hallitsee juuri sen työn.”
Tekijäpäiviltä kokemuksia kaikille autoalasta kiinnostuneille
Haapamäellä on pitkän linjan kokemusta yhteistyöstä erilaisten autoalan osaajien kanssa. Tämä näkyy myös työskentelyssä Tekijäpäivillä, jossa Haapamäki on useana vuonna nähty juontajan roolissa. Tänä vuonna hän tekee Tekijäpäiville videoita, jotka julkaistaan AAPT:n kanavissa ja jaetaan Haapamäen omissa some-kanavissa.
”Haastattelen viittä tekijäpäiville osallistuvaa toimijaa. Kysyn yrityksiltä, mitä ne tekevät ja tulevat tekijäpäiville näyttämään”, Haapamäki kertoo. ”Tavoitteena on saada korjaamoammattilaiset liikkeelle ja näyttää, miten tapahtuman sisältöön on panostettu.”
Haapamäki korostaa Tekijäpäivien merkitystä ainutlaatuisina messuina, joissa ständeillä ei ole saatavilla vain karkkeja ja kyniä. ”On aivan eri asia tuoda paikalle oikea auto, purkaa siitä jotakin ja näyttää käytännössä esimerkiksi tuulilasin liimaamista, maalaamista tai pyöränlaakerin vaihtamista”, hän korostaa.
Vaikka ajoneuvot ja niiden tekniikka kiinnostavat monia, on Suomessa samaan aikaan jatkuva pula mekaanikoista ja nuorista, jotka hakeutuisivat opiskelemaan alaa ja sitoutuisivat siihen. Kaikenlaisten ihmisten kannattaisi kuitenkin tutustua korjaamoalaan vaikka sitten some-videoiden ja tapahtumien kautta.
”Monella nuorella on varmasti esimerkiksi raskaan kaluston korjaamisesta mielikuva, että työ on jatkuvaa raskasta rähjäämistä. Tätä mielikuvaa pitäisi muuttaa”, Haapamäki kannustaa. ”Uuden kuorma-auton huoltaminen ja korjaaminen ei ole jatkuvasti tuhat kiloa painavien osien liikuttamista. Työssä vaihdetaan myös sähkökomponentteja ja pieniä, kevyitä osia.”
”Pitäisi näyttää, että työtä voidaan tehdä pikeepaita päällä siistissä ja valoisassa korjaamossa. Nykyaikainen korjaamo ei ole samanlainen vanha rasvamonttu kuin se saattoi olla vielä 20 vuotta sitten”, toteaa Haapamäki.
Automediat.com tuo The Focus on Scandinavian IAM -tilaisuus Automechanika Frankfurtin lavalle
The Focus on Scandinavian IAM, keskiviikkona 9.9. klo 13.00–14.00.
Järjestäjät: Automediat.com ja Messe Frankfurt.
Paikka: Automechanika Academy, Hall 8.0. Tilaisuus on osa Automechanika Frankfurtin kansainvälistä asiantuntijaohjelmaa.
Tilaisuudessa tarkastellaan kaikkien Pohjoismaiden autoalan jälkimarkkinoiden rakennetta, volyymeja sekä tulevaisuuden näkymiä. Academy Stagella järjestettävässä tilaisuudessa puhuvat Suomen, Ruotsin ja Tanskan varaosa- ja korjaamoalajärjestöjen edustajat sekä kansainväliseen markkinadataan erikoistunut huippuasiantuntija.
Tilaisuuden keskeisiä teemoja ovat markkinoiden rakenne, sähköistyminen, autokannan kehitys, korjaamojen osaamistarpeet, varaosamarkkina, datan merkitys, kestävä kehitys sekä alan sääntely.
Antti Wolk avaa Pohjoismaiden jälkimarkkinan rakennetta ja potentiaalia
Tilaisuuden laajemman markkinakatsauksen esittää Antti Wolk, Wolk & Nikolic Aftersales Intelligence GmbH toimitusjohtaja ja osakas.
Wolkin esityksen The Nordic Automotive Aftermarket – Deep Dive into Market Structures, Sales Potentials, and Regional Dynamics lähtökohtana ovat Pohjoismaiden jälkimarkkinoiden rakenteet, myyntipotentiaali sekä alueelliset erot.
Wolk & Nikolic on erikoistunut kansainvälisen automotive aftermarket -markkinan tutkimukseen, markkinadataan ja business intelligence -ratkaisuihin. Wolkin näkökulma tuo maakohtaisten puheenvuorojen rinnalle vertailukelpoista markkinatietoa sekä laajemman eurooppalaisen tarkastelukulman.
Suomen autokannan hidas uusiutuminen vaikuttaa jälkimarkkinoihin
Suomea tilaisuudessa edustaa Autoalan Palveluntuottajat ry (AAPT) hallituksen puheenjohtaja Harri Heilimä. Hänen esityksensä How Has Electrification Affected Finland’s Automotive Aftermarket? tarkastelee sähköistymisen vaikutuksia erityisesti Suomen autokannan rakenteen näkökulmasta.
Suomen autokanta uusiutuu hitaasti. Heilimän mukaan tämä näkyy jälkimarkkinassa kahtena rinnakkaisena kehityskulkuna: sähköistyminen etenee, mutta samalla suuri määrä vanhempia polttomoottoriautoja säilyy liikenteessä pitkään. Vanhemman autokannan huolto- ja korjaustarve ylläpitää riippumattomien korjaamojen työmäärää, kun taas uudemman autokannan teknologia asettaa korjaamoille uusia osaamis- ja laitevaatimuksia.
Esityksessä käsitellään myös akkuja, niiden korjaamista sekä käytettyjen varaosien hyödyntämistä koskevan sääntelyn vaikutuksia korjaamoalaan.
Ruotsissa keskiössä osaaminen, kestävyys ja tasapuoliset toimintaedellytykset
Ruotsin jälkimarkkinoita esittelee Lars Bergmark, Svenska Fordonsbranschenin toimitusjohtaja. Järjestö kokoaa yhteen noin 2 000 riippumattoman jälkimarkkinan korjaamoa ja tukkukaupan toimijaa.
Bergmark tarkastelee puheenvuorossaan Ruotsin IAM-markkinan rakennetta, alan organisoitumista sekä keskeisiä toimintaympäristöön vaikuttavia ajankohtaisia kysymyksiä.
Svenska Fordonsbranschenin työssä korostuvat muun muassa osaavan työvoiman saatavuus, kestävä kehitys sekä riippumattoman jälkimarkkinan tasapuoliset toimintaedellytykset. Bergmarkilla on pitkä kokemus myös rengasalalta; ennen nykyistä tehtäväänsä hän on toiminut johtotehtävissä kansainvälisissä rengasvalmistajayrityksissä.
Kansainvälinen keskustelu pohjoismaisesta IAM-markkinasta
Tilaisuuden moderaattorina toimii italialainen jälkimarkkina-alan huipputoimittaja, julkaisija Tommaso Caravani. Maakohtaisten esitysten jälkeen ohjelmassa on yhteinen keskustelu Pohjoismaiden jälkimarkkinoiden kehityksestä ja tulevista haasteista.
The Focus on Scandinavian IAM nostaa AUTOMEDIAT.COMin kokoamana Suomen ja muiden Pohjoismaiden riippumattoman jälkimarkkinan näkökulman Automechanika Frankfurtin kansainväliseen Academy-ohjelmaan.
Automechanika Frankfurt järjestetään 8.–12. syyskuuta 2026. Automediat.com raportoi messujen tapahtumista ja seuraa erityisesti jälkimarkkinoiden, korjaamoalan kehitystä.