Suomen pohjoisin rengaspinnoittamo
Vuonna 1947 perustettu Lapin Kumi Oy on Rovaniemen vanhin rengasliike. Kasvuhakuisella yrityksellä on niin ikään Rovaniemellä sijaitseva maamme pohjoisin rengaspinnoittamo.
Alkujaan kumisuutarin verstas
Lapin Kumi Oy:n toiminta alkoi pari vuotta sotien päättymisen jälkeen. Elettiin vuotta 1947, jolloin nykyisen toimitusjohtajan Ville Ruokasen isoisä Veikko Keskiruokanen avasi ainakin nykymittapuun mukaan sangen vaatimattoman kumisuutarin verstaan Rovaniemen Ounasjoentielle. Siitä siis lähdettiin liikkeelle.
Lapin Kumi Oy on ollut koko toimintansa ajan saman suvun omistuksessa. Nykyisin yrityksellä on toimintaa 14 paikkakunnalla Vantaalta Kittilään. Henkilöstöä yhtiöllä on yli 180.
Tilikauden liikevaihdossa on menty yli 50 miljoonan euron (tieto vuodelta 2023). Investointejakin on tehty: esimerkiksi hiljattain avattu Jyväskylän uusi toimipiste ja muita vastaavanlaisia järjestelyjä. Lyhyesti tiivistettynä Lapin Kumi Oy kertoo olevansa Suomen suurin yksityinen rengasliike.
Suomen pohjoisin rengaspinnoittamo
Vuoden 2016 alussa Lapin Kumi avasi uuden rengaspinnoittamonsa Rovaniemellä. Aikaisemmasta poiketen pinnoittamo on erillään Rovaniemen liikkeestä mutta samalla teollisuusalueella hyvien kulkuyhteyksien varrella Kemintien tuntumassa. Pinnoittamo työllistää ympärivuotisesti yhdeksän henkilöä. Pari vuotta sitten rengaspinnoittamo peruskorjattiin. Tuotantokapasiteettia lisättiin ja rengasrunkojen läpivirtausta parannettiin muokkaamalla tuotantoprosessia entistä tehokkaammaksi. Muutosten myötä pinnoitettujen renkaiden vuotuinen tuotantomäärä kasvoi noin 15 %. Tätä nykyä pinnoittamon tuotantomäärä on noin 20 000 rengasta vuodessa.
Renkaiden pinnoitus koskee vain raskaampia hyötyajoneuvoja sekä busseja, joiden vannehalkaisija on 17,5–22,5 tuumaa. Niin sanottujen halpisrenkaiden vyöry markkinoille on saanut aikaan sen, että esimerkiksi henkilöautojen renkaiden pinnoitus ei ole kannattavaa toimintaa.
Pinnoituksessaan Lapin Kumi käyttää laajasti tunnettuja Bandag-tuotteita asiakkaiden omien rengasrunkojen kanssa. Bandagin kanssa yhtiö on tehnyt yhteistyötä reilut 45 vuotta.
Käytössä on myös Marangoni-pinnoitusmenetelmä, jonka proseduuri poikkeaa Bandagista jonkin verran.
Lisäksi Lapin Kumi on tuonut markkinoille pinnoitetun renkaan oman LK-Tread-brändin, jossa myös pinnoitettava rengasrunko tulee yhtiöltä. Pinnoitus tapahtuu yhtiön toimesta tavalliseen tapaan.
Rengaspinnoittamolla on kolme renkaiden paistokammiota, jotka ovat ahkerassa käytössä.
Pienennä kustannuksia, kevennä hiilijalanjälkeä
Kuorma-auton ehjän rengasrungon pinnoittaminen on toimiva tapa laskea ajoneuvon rengaskustannuksia noin 30 %, mutta hyödyntämällä olemassa olevaa runkoa ja tarjolla olevaa pinnoitusteniikkaa on mahdollista keventää myös hiilijalanjälkeä.
Pinnoitetun renkaan valmistustapahtumaan tarvitaan vain noin kolmasosa uuden renkaan raaka-aineista. Samalla hiilidioksidipäästöt alenevat enimmillään 80 %. Eräiden arvioiden mukaan renkaan pinnoituksessa tarvitaan 60–70 % vähemmän öljyä. Kumia voidaan säästää kymmeniä kiloja verrattuna uuden renkaan valmistukseen.
Kuljetustoimialan kustannusten nousu on etenkin parin viime vuoden aikana ollut sangen voimakasta. Samalla on alkanut ilmetä tarpeita vastata alati kiristyviin päästövaatimuksiin. Nopeasti ajateltuna edullisemmat kustannukset ja vähäisemmät CO2-päästöt saattavat tuntua epäuskottavilta, mutta näin ei välttämättä tarvitse olla.
Kaivostoiminta työllistää
Kaivoksissa käytettävien jykevien kauhakuormaajien ja dumppereiden sekä muiden vastaavien raskaiden laitteiden renkaat ovat suuria, painavia ja kalliita.
Usein tällaiset renkaat voidaan joutua hankkimaan pareittain, sillä vetävien akseleiden ja voimansiirron osien toiminnan ja kestävyyden kannalta on tärkeää, että renkaiden vierintäkehä olisi optimaalisesti samankokoinen.
Esimerkiksi terävä viilto renkaan kylkeen saa aikaan ongelmatilanteen; uudehko rengas, kulutuspintaa runsaasti jäljellä, mutta kyljessä on reikä. Ilmat pihalla, kone seisonnassa ja töitäkin olisi.
Rovaniemellä korjataan usein Kittilän kultakaivokselta ja Sodankylän Kevitsan kupari- ja nikkelikaivokselta tulleita kookkaita ja raskaita renkaita, kuten paikalla käydessämme saimme huomata. Erään massiivisen kokoisen renkaan vanteen halkaisijamitaksi totesimme 59 tuumaa.
Kemin liikettä puolestaan työllistää Keminmaan kromikaivoksen toiminta, ja Kolarin toimipisteeseen toimitetaan suuria renkaita paistokorjattavaksi myös Ruotsin Norbottenin suurilta kaivoksilta.
Vaurion kokenut rengas korjataan raakakumin avulla. Viiltokohdan tai reiän kohdalle renkaan sisälle laitetaan tueksi vahvikepala. Tämän jälkeen korjauskohtaan laitettu raakakumi vulkanoidaan osaksi rengasta sopivan paineen ja täsmällisen lämpötilan avulla.
Rengassäilytys kasvussa
Henkilö- ja pakettiautojen rengassäilytyksen lisäksi myös raskaan kaluston rengassäilytys on kasvussa. Säilytyksessä on kohtalaisen runsaasti raskaan kaluston käytettyjä teräsvanteita. Merkittävä osa näistä vanteista kuuluu asiakkaille, joiden rengasrungot ovat joko menossa pinnoittamoon, ovat paraikaa prosessoitavana tai ovat tulossa sieltä.
Merkillepantavaa on myös raskaamman kaluston uusien teräsvanteiden varastomäärä. Käy ilmi, että käytön ja ajan myötä raskaan kaluston teräsvanteissa ilmenee särömäisiä murtumia. Tämän vahvistaa myös Alcarin vannespesialisti. Korjaaminen ei kannata eikä olisi oikein mahdollistakaan, joten uusille vanteille on peruskysyntää.
Lapin Kumin Rovaniemen liikkeen raskaan renkaan spesialisti, moottoripyörienkin renkaisiin erikoistunut Sakari Erola kertoo, että hyötyajoneuvojen TPMS-järjestelmien kanssa on tehty tuttavuutta. Erolan mukaan heillä on jo olemassa tietty TPMS-valmius, mutta rengasasennuksen tietotaitoja aiheen suhteen tarkennetaan ennen näillä rengaspainevalvontajärjestelmillä varustettujen (uusien) hyötyajoneuvojen ja perävaunujen yleistymistä.
Asiat tuntuvat olevan Lapin Kumin Rovaniemen toimipisteessä mallillaan. Kahvit juotuamme poistumme takavasemmalle.
Kirjoittaja: Juha Kiiskinen, JK-Textservice
