Maailmanluokan innovaatioita Lahdesta – Kempower lataa ympäri maailmaa
Suomalaisesta perheyrityksestä versonut Kempower valmistaa Lahdessa sähköajoneuvojen latauslaitteita, joita toimitetaan kaikkiin maanosiin takaamaan nopeaa ja skaalautuvaa latausinfraa. Kasvua on odotettavissa erityisesti raskaan liikenteen, satamien ja työkoneiden sähköistymisen parissa. Kempowerin tutkimus- ja innovaatiojohtaja Mikko Veikkolainen kertoo yrityksen taustasta sekä sähköisen liikenteen ja latauslaitteiden kehityksestä Suomessa ja Euroopassa.
Lahtelaista laatua
Kiina ja Korea tuottavat sähköajoneuvojen latauslaitteita, samoin Pohjois-Amerikassa on yksittäisiä valmistajia. Euroopan rooli latauslaitteiden valmistuksessa on kuitenkin maailmankartalla korosteinen. Tällä kartalla näkyy myös Suomi: Kempower takaa laatu- ja palvelutasonsa valmistamalla kaikki lataukseen liittyvät tuotteensa itse, ja suurimmat tehtaat sijaitsevat Lahdessa. Yritys on yksi Lahden seudun suurimmista työllistäjistä.
Vuonna 2017 perustettu Kempower on kasvanut vauhdilla, ja vanhoja lahtelaisia rakennuksia on sitä mukaa laitettu uusiksi tehdastoimintaa varten.
”Vanhassa Scanian bussitehtaassa on pääkonttorimme. Iskun vanhassa huonekalutehtaassa tehdään lataustolppia, käyttöliittymiä ja maksupäätteitä”, kertoo Veikkolainen. Tuotannon perustaminen jo olemassa oleviin rakennuksiin on paitsi nopeaa ja logistisesti toimivaa myös kestävän kehityksen mukaista.
Kempowerin tausta on suomalaisessa perheyrityksessä. Kemppi Oy on vuonna 1949 perustettu hitsausalan yritys, josta kahdeksan vuotta sitten irrotettiin joukko työntekijöitä uuden Kempowerin avainhenkilöiksi. Yritykset toimivat saman Kemppi Group -konsernin alla.
Nykyään Kempowerin tutkimus- ja innovaatiotyötä johtava Veikkolainenkin työskenteli alun perin Kempillä.
”Itse asiassa minä olin Kempowerin ensimmäinen työntekijä”, hän kertoo. ”Sitä ennen vastasin Kempin hitsauslaitteiden tuotekehityksestä. Sittemmin minulle on tullut Kempowerille noin 900 uutta työkaveria.”
Uudet ajoneuvoluokat sähköistyvät
Sähköistyminen on Euroopassa hyvässä vauhdissa etenkin henkilöautojen osalta. ”Pisimmällä ovat varmaan kaupunkibussit”, Veikkolainen arvioi. Kaupunkibussiliikenteen toteuttaminen on halvinta sähköisillä busseilla, minkä seurauksena uudet lähiliikenteen bussit ovat Euroopassa jo lähes yksinomaan sähköisiä.
Veikkolainen näkee murroksen saavuttavan nyt myös raskaan liikenteen ja logistiikan.
”Raskaan liikenteen sähköistymistä on tehty viimeiset kaksi vuotta, ja siitä on keskusteltu eri toimijoiden kanssa. Investointisuunnitelmat ovat monella avaintoimijalla hyvin pitkällä. Uskon, että seuraavan vuoden aikana markkinoille tulee paljon uusia malleja ja teille paljon uusia autoja.”
Tämä on Kempowerille tärkeä mahdollisuus, kertoo Veikkolainen. Nopea ja tehokas lataus on Kempowerin osaamisen ja innovoinnin ytimessä.
”Henkilöautoissa käytetään paljon hidasta AC-latausta, joka toimii hyvin yön yli -latauksessa. Raskaassa liikenteessä taas käytetään DC-pikalatausta. Kempowerin painopiste on aina ollut tehokkaassa latauksessa ja raskaissa ajoneuvoissa.”
Ajoneuvojen suuret massat sähköistyvät nyt vauhdilla, mutta pienen volyymin erikoisajoneuvojen sähköistyminen ottaa aikansa. Esimerkiksi pelastusalan ajoneuvoja valmistetaan suhteellisen pieniä määriä, joten niiden sähköistyminen on hitaampaa.
”Toisaalta erikoisajoneuvot rakennetaan usein jonkin raskaan liikenteen ajoneuvon alustalle. Kun nämä alustat nyt sähköistyvät, sähköistyvät myös uudet pelastusajoneuvot”, Veikkolainen huomauttaa.
Latausinfran uusi sukupolvi
Henkilöliikenteen sähköautoihin ja latausinfraan liittyy perinteinen muna vai kana -kysymys: kumpi oli ensin? Eri maissa järjestys on ollut hieman eri, toteaa Veikkolainen.
”Suomen sähköistyminen poikkeaa suurimmasta osasta muita maita siksi, että täällä vähittäiskaupan ketjut lähtivät panostamaan lataukseen ja latausverkostosta tuli sen myötä hyvin nopeasti kattava. Sanoisin siis, että täällä latausinfra tuli ensin.”
Ajoneuvojen lataustehojen noustessa ja sähköajoneuvojen määrän yhä kasvaessa kohdataan sähköverkon tasapainoon liittyviä haasteita. Siinä missä ensimmäisen sukupolven latauslaitteet ovat vain ladanneet ajoneuvoja, yhdistetäänkin latauslaitteisiin nyt yhä enemmän energiavarastoja.
”Päivän aikana vain tietyt tunnit ovat vilkkaita. Hiljaisina tunteina latauslaitteiden akkuja ladataan täyteen, ja vilkkaina tunteina energiaa otetaan sekä sähköverkosta että akusta”, Veikkolainen selittää.
Energiavarastoja voidaan käyttää myös latauskustannusten optimointiin. ”Kuten tiedämme, sähkön hinta vaihtelee eri vuorokaudenaikoina. Latauslaitteiden akut voidaan ladata täyteen halvalla yösähköllä ja käyttää sitten tyhjäksi kalliimman sähkön aikana.”
Tässä kohdassa astuu kuvaan myös tekoäly. ”Tekoäly on yksi parhaista työkaluista siihen, että opitaan ja suunnitellaan energiavarastojen päivittäiset lataus- ja purkusyklit”, Veikkolainen tähdentää.
Jotain tuttua, jotain uutta
Suomalaisille korjaamoille ja jälkimarkkinalle Veikkolaisella on sähköistymismurroksen äärellä rauhoittava viesti:
”En usko, että sähköauto teknisenä laitteena on monimutkaisempi kuin polttomoottoriauto. Siinä mielessä huolto ja muut asiat menevät hyvin saman kuvion kautta kuin ennenkin. Merkittävä asia suurten akkujännitteiden kanssa on kuitenkin sähköturvallisuus”, Veikkolainen muistuttaa.
Kempowerin menestyksekäs tarina liikenteen sähköistymisen aikakaudella näyttää jatkuvan nousujohteisena. Keskeiset kasvunäkymät ovat nyt raskaassa liikenteessä ja satamien sähköistymisessä. Myös työkoneiden sähköistyminen on ajankohtainen toiminta-alue, jolla Kempower kehittää latauslaitteita ja latauksen hallintajärjestelmää.
