Siirry sisältöön
Kestävä kehitys
20.04.2024

TPMS myös raskaaseen kalustoon

Rengaspainevalvontaa (TPMS) koskeva säädös laajenee koskemaan myös raskasta kalustoa. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa ja minkälaisen tekniikan avuin painetta hyötyajoneuvojen ja perävaunujen renkaissa tarkkaillaan?

Lainsäädäntö taustalla

Euroopan Unionin komissio otti vuonna 2012 käyttöön UN ECE R141 -säännön (joka puolestaan perustuu ECE R64 -sääntöön). Sen myötä rengaspaineiden valvontajärjestelmät (TPMS; Tire Pressure Monitoring System) tulivat pakollisiksi kaikille M1-luokan ajoneuvoille, toisin ilmaistuna henkilöautoille. 

Ensimmäinen merkittävä päivitys tähän sääntöön seurasi vuonna 2017, kun asetusta laajennettiin sisällyttämällä siihen ajoneuvoryhmä N1 eli kevyet hyötyajoneuvot, joiden kokonaispaino on alle 3,5 tonnia. 

Tämä sisälsi kaikki oleelliset TPMS:lle asetettavat määritelmät myös ajoneuvon tyyppihyväksyntäprosessin tapauksessa.

Uusimman laajennuksen myötä sääntelyn alaiseksi lisätään ajoneuvoryhmät M2 ja M3 (henkilökuljetukseen tarkoitetut suuremmat ajoneuvot, joiden kokonaismassa on joko alle tai yli 5 tonnia – myös linja-autot), N2 ja N3 (raskaammat hyötyajoneuvot) sekä O3 ja O4 (perävaunut, joiden luokittelumassa on 3,5–10 tonnia ja yli 10 tonnia). 

Näiden lisäksi myös TPRS (Tire Pressure Refill Systems) ja CTIS (Central Tire Inflation Systems) sisältyvät nyt asetukseen. Nämä uudet järjestelmät vastaavat kutakuinkin ehkä tutumpaa TPMS-järjestelmää.

Sääntelyn aikataulutus 

Sisällöltään laajennettu UN ECE R141 -sääntö astui voimaan heinäkuussa 2022, ja siihen sisältyi kahden vuoden aikataulusuunnitelma. Heinäkuussa 2022 asetusta sovellettiin kaikkiin uusiin ajoneuvojen ja perävaunujen tyyppihyväksyntöihin. Kaksi vuotta myöhemmin, kuluvan vuoden heinäkuussa, sääntely tulee koskemaan kaikkien uusiin ajoneuvojen ja perävaunujen rekisteröintiä.

Esimerkiksi kuljetustoimijalle tämä tarkoittaa, että 6. heinäkuuta 2024 lähtien jokainen ensirekisteröitävä perävaunu on UN ECE R141 -säännön vaatimusten mukaisesti varustettava rengaspaineiden valvontajärjestelmällä (TPMS), rengaspaineiden täyttöjärjestelmällä (TPRS) ja/tai renkaiden keskitetyllä täyttöjärjestelmällä (CTIS). 

Vaatimus ei koske ennen mainittua päivämäärää rekisteröityjä perävaunuja, ellei perävaunua ole tyypitetty kahden vuoden ylimenojakson aikana.

Toisin ilmaistuna: mikäli perävaunun tyyppihyväksyntä on tehty jälkeen päivämäärän 6. 7. 2022, tulee kaikki ao. tyyppihyväksynnän alaiset perävaunut varustaa UN ECE R141 -vaatimukset täyttävällä rengaspainevalvonnalla tai vastaavalla järjestelmällä.

Teknisiä vaatimuksia

Jos vanhemmassa vetoautossa ei ole ”TPMS via CAN-väylä” -tekniikkaa, on tästä huolimatta uudempi perävaunu varustettava asianmukaisella, tyyppihyväksytyllä järjestelmällä, vaikka se ei olisi täysin yhteensopiva vanhemman vetoauton teknisen toteutuksen kanssa.

Tietojemme mukaan vanhemmalle vetoautolle ei aseteta mitään vaihtoehtoista teknistä toteutusta, koska tieto perävaunun rengaspaineiden tilasta ei välity vetoauton kojetauluun.

Uudemman vetoauton TPMS-rengaspainevalvonta voi kommunikoida perävaunun vastaavan valvonnan kanssa joko langallisesti (standardoitu TPMS via CAN-väylä) tai langattomalla tiedonsiirrolla.

Säädös ei tule koskemaan Puolustusvoimien kalustoa eikä hälytysajoneuvoja. Saamamme tiedon mukaan lisäakseleiden rakentamista koskisi huojennus, jossa useassa vaiheessa valmistettu ajoneuvo voidaan hyväksyä lisäakselilla/akseleilla, joissa ei ole rengaspaineiden seurantaa. Ehtona on se, että tieto seurantajärjestelmän puuttumisesta kyseisiltä akseleilta merkitään helposti näkyvään paikkaan. Vaikuttaa sangen mielenkiintoiselta.

Järjestelmävaatimuksia karkealla otannalla

TPMS-järjestelmän tulee olla aktiivinen lähtien 30 km/h nopeudesta aina ajoneuvon maksiminopeuteen saakka. Mikäli ajoneuvon yhden tai useam­man tietä koskettavan renkaan ilmanpaine laskee yli 20 % asetetusta, tulee järjestelmän reagoida 10 minuutin kuluessa. Jos 60 minuutin kumulatiivisen ajon aikana ajoneuvon yhden tai useamman tietä koskettavan renkaan ilmanpaine laskee yli 20 % asetetusta, järjestelmän tulee aktivoitua.

Ajoneuvoluokkien N2/N3 (kuorma-autot) järjestelmän ilmaisimen (merkki-/varoitusvalo) tulee erotella kuljettajalle rengaspaineen tai -paineiden alenemisesta vetoauton ja ajoneuvoluokkien O3/O4 (perävaunut) pyörien välillä.

Sovelluksia paineen mittaamiseen

Säädös UN ECE R141 edellyttää lämpötilakompensoitua mittaustapaa, joten edellytykset epäsuoralle paineen mittaustavalle alkavat olla aika vähissä.

Usean alan toimijan mukaan ratkaisu on kätevin toteuttaa renkaan sisäpuolelle asennettavan, yhdistetyn paine- ja lämpötila-anturin välityksellä. Tarjolla on myös ratkaisuja, joissa käytetään henkilöautoista tuttua rengasventtiili/tunnistin/lähetin-tekniikkaa.

Tietojemme mukaan markkinoilla on tarjolla yli 40 erilaista tunnistinta sekä OE- että jälkimarkkinatoimijoilta kuin myös ajoneuvokannan käytön valvojilta. Ne jakautuvat lähes kahteenkymmeneen erilaiseen asennusvaihtoehtoon.

Erään mielenkiintoisen anturiratkaisun tarjoaa suurena vannevalmistajana tunnettu saksalaistaustainen Alcar, jonka HD-tunnistimen eduiksi mainitaan nopea ohjelmointi (luokkaa 5 s.), täysi ohjelmoitavuus langattoman laitteen välityksellä, ohjelmoitavuus renkaan ”läpi”, luotettavaksi mainittu pantakiinnitys 17,5 – 24 tuuman vannehalkaisijoille erilaisilla vanteilla sekä testattu kiinnitys aina 130 km/h liikenopeuteen asti.

Alcar kertoo tehneensä tunnistimen valinnasta mahdollisimman simppelin: tarjolla on vain yksi sovellus ja sille yksi tuotenumero.

Kiristyvät taloudellisuusvaatimukset

Euroopan Unionin mukaan hyötyajoneuvokaluston tulisi kuluttaa aikaisempaa vähemmän polttoainetta ja kehittää entistä vähemmän kasvihuonepäästöjä. Uusimman tiedon mukaan näitä vaatimuksia tullaan vuoteen 2030 mennessä vielä entisestään kiristämään. Eikä tämä koske pelkästään moottoroituja ajoneuvoja, vaan myös perävaunuja.

Kuormattujen hyötyajoneuvojen ja perävaunujen vierintävastuksella on suuri merkitys polttoaineen kokonaiskulutuksessa. Yksikin vajaapaineinen tai riekaleiksi räjähtänyt rengas nostaa ajoneuvon tai yhdistelmän polttoaineenkulutusta, heikentää tieturvallisuutta ja aiheuttaa ylimääräistä vaivaa huollolle. Lisäksi renkaan matala paine nopeuttaa renkaan kulumista ja nostaa siten kustannuksia.

Hyötyajoneuvojen kattava rengaspainevalvonta on nähty tarpeelliseksi, ja sen aika alkaa olla pian käsillä.

Kirjoittaja: Juha Kiiskinen

Lisää aiheesta

Kestävä kehitys

Sähköala valitsi Opel Astra Electric ST:n Vuoden sähköauto 2025 -palkinnon voittajaksi

Sähköalaa edustava Sähköinsinööriliitto ry on valinnut Opel Astra Electric ST:n vuoden parhaaksi sähköautoksi Suomessa. Palkinto jaettiin jo seitsemännen kerran. Paljon…
Kestävä kehitys

MEKO-konsernin EV-huoltostrategia:

Pohjois-Euroopan suurin autoalan jälkimarkkinoiden konserni MEKO on päivittänyt kestävän kehityksen ja liikekasvun strategiansa. Elokuussa järjestetyssä sidosryhmä- ja lehdistötilaisuudessa MEKOn johto ja asiantuntijat kertoivat lähiaikojen suunnitelmista rakentaa Pohjoismaihin laaja sähköisten ajoneuvojen korjaamoverkosto.
Kestävä kehitys

Toimitusjohtaja Antti Huhtala, Autoklinikka: Suomessa 600 000 – 700 000 sähköautoa 2030-luvun alkupuolella

Ajoneuvokannan sähköistyminen on tosiasia. Ennakoimme, että Suomessa on 2030-luvun alkupuolella 600 000 – 700 000 sähköautoa (EV + PHEV)