Siirry sisältöön

Tuleeko yleiskorjaamo toimeen yhdellä diagnostiikan järjestelmätesterillä?

Keräsimme saatavillamme olevia järjestelmätestereitä korjaamo-olosuhteissa tehtyyn alustavaan vertailuun. Koe rakentui varsin laajassa käytössä olevan voimalaitetekniikan ja suositun automerkin ympärille. Vertailumme järjestelmätesterit eivät olleet keskenään kovin homogeenisiä, mutta kaikki selvisivät antamistamme tehtävistä sangen mallikkaasti.

VAS 5051 B. Kuva: Juha Kiiskinen

VAS 5051 B

Autoksi vertailuumme varasimme vuosimallia 2012 edustavan Škodan kahden litran TDI-moottorilla ja DSG-vaihteistolla. Ajoneuvon valinnalla on tietty linkitys, sillä saimme käyttöömme eläkkeelle siirretyn, laitevaunuineen kookkaalta sekä monipuoliselta vaikuttavan Škoda-yleistestausaseman mallia VAS 5051 B. Ikää tällä monitoimilaitteella on uusimmankin päivityksen mukaan reilu vuosikymmen. VAS 5051 B oli mukana niin sanottua benchmarkingia varten.

Monessa mukana: VW-konsernin 2,0 l TDI-moottori. Kuva: Juha Kiiskinen

Jo aloitusvaiheessa kävi ilmi, että vanhemman Škoda-merkkitesterin tietokannat olivat merkittävän laajat: ne sisälsivät ajankohdan mukaisesti kaiken tarvittavan datan asianomaisen automerkin diagnosointia, sopeutusta, jälkiasennustarpeita ja systemaattista vian­paikannusta ajatellen.

Merkkitesterin käyttöjärjestelmää ja tietokantoja ylläpidettiin CD-ROMien tai mahdollisesti DVD-levyjen välityksellä. Käyttöjärjestelmän päivitys ja ylläpito tapahtui niin sanotun perus-CD:n välityksellä, uusiutuvien auto- ja vuosimallien tietokantojen ylläpito puolestaan niin sanotun merkki-CD:n avulla. Käsityksemme mukaan käyttöömme annetun merkkitesterin molemmat suomenkieliset CD:t edustivat viimeistä päivityserää, joka ylipäätään oli ollut saatavilla.

VCDS. Kuva: Juha Kiiskinen

VCDS

Toinen vertailumme laite edusti etenkin olemukseltaan edellisen vastakohtaa, mutta osoittautui omassa lajissaan varsin nopeatoimiseksi yleiskoneeksi. Hinnaltaan edullinen ”VAG COM” alias VCDS hankitaan useimmiten netistä – joko lähtömaastaan tai paikalliselta pääedustajalta – muutaman sadan euron hinnalla. Hankinnan jälkeen laite rekisteröidään ja vihitään käyttöön yhdistämällä se läppäriin sekä internetiin, joten kyseessä on diagnostiikkaohjelma-dongle. 

Tämän jälkeen VCDS:n käyttö on maksutonta (ellei halua laajentaa laitteen käytettävyyttä niin sanotulla Unlimited-ver­siolla), ja uusia koodeja voi ladata valmistajan, amerikkalaisen Ross-Techin sivuilta päivitysten muodossa. Todettakoon, että VCDS ”puhuu” ainoastaan englantia, tai näin oli asianlaita ainakin käytössämme olleen donglen tapauksessa.

Autocom. Kuva: Juha Kiiskinen

Autocom

Kolmas käytössämme ollut laite oli ruotsalainen, varsin paljon kyseisen korjaamon käytössä ollut ja vuosien aikana koeteltu Autocom, joka on jäämässä hieman sivuraiteelle laitekannan uusiutumisen seurauksena. 

Autocomin tietokantojen uusimisesta on luovuttu vuonna 2018, mutta sen ominaisuudet, suorituskyky ja diagnosoinnin syvyys olivat täysin ajan tasalla vuosimallin 2012 Škodan suhteen. 

Kyseisen Autocom-järjestelmätesterin omistavan korjaamon mukaan laite on edelleen tarpeet täyttävä, sillä useat tällä korjaamolla huollettavista ja korjattavista ajoneuvoista edustavat 2010-lukua tai jopa edellistä vuosikymmentä. Autocom ”puhui” sekä suomea että englantia samoissa asiayhteyksissä, mutta tätä ei koettu järin häiritseväksi.

Topdon El. Kuva: Juha Kiiskinen

Topdon Elite

Neljäs vertailussa käyttämämme diagnoosilaite oli korjaamolle hiljattain hankittu Topdon, joka käsityksemme mukaan edustaa uusinta teknologiaa ja toteutusta. Laite sisälsi sangen kattavat toiminnot sekä laajat verkkotoiminnot esimerkiksi vianpaikannuksen tueksi. Topdon kommunikoi pääasiassa hyvällä suomen kielellä. Laitteen pääedustaja on tästä päätellen nähnyt runsaasti vaivaa käännöstyön laadun varmistamiseksi.

Hankintahetkellä Topdon Eliten hinta oli noin kolmetuhatta euroa sisältäen kahden vuoden päivitykset. Sen jälkeen päivitykset kustantavat tietomme mukaan enimmillään 500 – 600 €/vuosi.

Pientä hajontaa

Kaikissa laitteissa on OBD-toiminnot valmiuskoodeineen, mutta sen tarkemmin emme OBD:hen tällä kertaa keskittyneet. Joillakin korjaamoilla olleilla henkilöillä oli kokemusta OBD:n hyödyntämisestä sekä VCDS:n että Autocomin tapauksessa. Kommentit olivat voittopuolisesti varsin hyväksyviä.

Kaikki laitteet löysivät ja paikansivat autosta löytyneet tai siihen järjestetyt viat, oli sitten kyse moottorista, voimansiirrosta tai mukavuusjärjestelmästä. Auton elektronisesta sähkökeskuksesta löytyi varsin erikoinen, ilmeisen hankalasti paikallistettava vika, jonka tulkinnassa oli pientä hajontaa. Pienellä pohtimisella ja muistikuvien hämmentämisellä tämäkin selvitettiin.

Samoin kaikista laitteista löytyy huollontarpeen ilmaisimen resetointi ja tarvittaessa mahdollisuus muokata spesifioituja ominaisuuksia joustavien tai kiinteiden huoltovälien perusteiden määrittämistä varten. Mittausparametrien luenta on näille laitteille arkipäivää, joten senkään suhteen emme merkittäviä eroja havainneet. Lisävarusteiden asentamista, esimerkkinä vetokoukku tai sadetunnistin, emme kokeilleet.

Summattuna

Eläkkeelle siirretyn VAS 5051 B -merkkitesterin tietokantojen ja toimintojen laajuus ohjattuine toimintoineen ja ohjattuine vianetsintöineen oli ymmärrettävästi omaa luokkansa. 

VAS 5051 B diagnosointimoodissa. Kuva: Juha Kiiskinen

Verkkoon liitettynä laitteella on pystynyt koodaamaan avaimia ja käsittelemään esimerkiksi ajonestolaitteeseen liittyviä aspekteja ohjainlaitevaihdon yhteydessä. 

Jokaisesta tämän tyyppisestä tietoverkkosiirrosta on jäänyt tieto valmistajan palvelimelle, joten data esimerkiksi autoon koodattujen avaimien lukumäärästä on tallessa digitaalisessa arkistossa.

VCDS vakuutti nopeudellaan ja varsin edistyneillä toiminnoillaan niiltä osin kuin ne olivat hyödynnettävissä. Laitteen varsin edullinen hankintahinta, käytettävyys ja käytännössä maksuton ylläpito innostavat niin sanotusti vetämään ostohousut jalkaan. Kommentit laitteen käytettävyydestä olivat voittopuolisesti positiivisia, mutta samalla ilmeni, että Volkswagen-konsernin automerkkien tapauksessa VCDS koettiin enimmäkseen täydentäväksi korjaamon laitteeksi.

Vanhempaa laitekantaa edustava Autocom nähtiin luotettavaksi ja loogisesti toimivaksi työjuhdaksi: ei järin nopea mutta ei hidaskaan, puhuu ainakin osittain suomea ja selviää hyvin tehtävistään, kunhan tietokannat ajoneuvon suhteen ovat ajan tasalla. Vuosimallia 2012 olevan Škoda TDI:n tapauksessa asiat olivat juuri näin.

Uutta arsenaalia asianomaisella korjaamolla edustava Topdon Elite vaikutti laadukkaalta järjestelmätesteriltä loogisine toimintoineen ja varsin runsaine valikkoineen. Topdon puhuu suomea lähes poikkeuksetta. Moderni laite- ja ohjelmistoarkkitehtuuri taas puhuvat puolestaan. Käsityksemme mukaan laitteella on esimerkiksi vaadittava SERMI-yhteensopivuus ajoneuvon turvallisuuden kannalta tärkeiden toimintojen ja komponenttien suhteen.

Yhden laitteen varassa?

Jälleen kerran saimme huomata, että yhden laitteen varaan ei yleiskorjaamon kannata jättäytyä. Juuri tietyn ajoneuvon kohdalla tietyssä tilanteessa tarvittava parametri, ominaisuus, tieto tai koodi saattaa jostain laitteesta puuttua mutta löytyä jostain toisesta.

Erään arvion mukaan kahden järjestelmätesterin avulla on mahdollista päästä – tilanteesta riippuen – noin 90 %:n ajoneuvokattavuuteen.

Selvitämme, onko jatkossa mahdollista tehdä homogeeninen järjestelmätesterivertailu toimialalla käytössä olevan proseduurin ja menettelyn mukaisesti.

Kirjoittaja: Juha Kiiskinen, JK Textservice