Siirry sisältöön

 Kari Laine, yrittäjä, Volvoks Oy: Purkuvaraosaan liittyy monta asiaa

Ajoneuvon purku alkaa romutustodistuksen edellyttämästä identifioinnista ja erilaisista testeistä, joilla on merkitystä varaosien laatuluokittelulle. Testaamisen jälkeen ajoneuvo puretaan. Parhaimmillaan ajoneuvosta saadaan jopa yli 200 testattua ja laatuluokiteltua ”viher-vara-osaa”. 

Volvoksin yrittäjä Kari Laine toteaa, että olisi aivan järjetöntä olla hyödyntämättä vaurioajoneuvojen komponentteja uudelleenkäytettäväksi. Vakuutusyhtiöt ovat jo ryhtyneet edistämään vastuullista ajoneuvojen korjaustoimintaa edellyttämällä uudelleenkäytettävän varaosan käyttöä. Tämä on kestävän kehityksen ja kiertotalouden mukaista toimintaa sekä lisäksi kustannustehokasta. Uudelleenkäytettävän varaosan käyttö lisää kotimaista työtä, joka viime kädessä tukee suomalaisen hyvinvointivaltion kulurakennetta. Kuluttajakäyttäytymisen muuttuessa kiertotaloutta suosivammaksi uudelleenkäytön voidaan olettaa edelleen lisääntyvän. 

Suomen valtio on sitoutunut edistämään kiertotaloutta. Mikä olisikaan enemmän kiertotaloutta kuin autopurkamolta hankittu varaosa? Historiassa oli aika, jolloin kaikkea korjattiin, aina hevoskieseistä autoihin. Varaosat olivat kalliita tai niitä ei ylipäätään ollut saatavilla. 90-luvulla alkoi kulutusjuhla, jota on jatkunut tähän päivään saakka. Nyt on käsillä se aika, jolloin jää se kuuluisa ”luu” vetäjän käteen. Maapallon kantokyvyn rajallisuus tunnistetaan ja tunnustetaan. Se ohjaa tuotteiden elinkaariajatteluun ja kierrätykseen.

Mitkä ovat suurimmat haasteet romuautojen purkamisessa ja kierrätyksessä nykyään? Mikä on autopurkamoot.comin rooli Volvoksin toiminnassa?  

Maailma on globalisoitunut ja tämä haastaa myös purkamoja. Helposti unohdetaan, mitä kaikkea Suomessa puretun varaosan hinta sisältää. Varaosan hinnalla kustannetaan myös yhteiskunnan kuluja, kuten koulujen ja terveydenhuollon kustannuksia. Autoverokin nostaa purkuosan hintaa. Miten sitten pärjätä markkinoilla? Panostamalla palveluihin ja laatuun. Tuotetaan nk. lähipalveluja ja otetaan vastuu myydystä tuotteesta ja sen laadusta. Tällä pärjää pitkälle. Lisäksi voidaan mainita toimiva logistiikka ja nopea reagointi ja toimitus esimerkiksi silloin, kun tarvittava varaosa on unohtunut tilata ja se tarvitaan nopeasti.

Suomessa on kaksi verkkoalustaa vihervaraosille: autopurkaamot.com ja varaosahaku.fi. Volvoks käyttää näistä varaosahaku.fi:tä, joka on suunnattu ensisijaisesti autoalan ammattilaisille. Verkkoalusta on paitsi markkinapaikka myös varaosaselain, kassajärjestelmä sekä logistiikkaohjelma.

Miten varmistatte, että purkautuvat osat ovat turvallisia ja käyttökelpoisia myyntiin?  Miten Volvoksilla seurataan ja varmistetaan, että käytetyt osat ovat alkuperältään jäljitettävissä?

Volvoksilla varaosat identifioidaan ajoneuvon valmistenumeron perusteella. Ajoneuvosta kirjataan varaosista varaosahaun verkkoalustaan OEM-numero, ne kuvataan ja laatuluokitellaan, joten asiakas voi varmistaa, että ko. varaosa on sopiva omaan ajoneuvoon. 

Minkälaisia vaaroja sähkö- ja hybridiautojen purkamiseen liittyy, ja miten niiltä suojellaan henkilöstöä?

Sähkö- ja hybridiajoneuvojen uudet energialähteet ja komponentit tuovat haasteita niin työturvallisuudelle kuin uudelleenkäytöllekin, sillä ne edellyttävät uusia prosesseja perinteisten esikäsittelyprosessien rinnalle. 

Mikä rooli käytetyillä varaosilla on autokaupassa ja korjaamoiden arjessa nykyään?

Vihervaraosa mahdollistaa kustannustehokkaan korjaustoiminnan. Avainasemassa on ihmisten välinen yhteistyö ja se, miten mahdolliset virheet korjataan. Myös se, että osapuolet ovat rehellisiä vastuukysymyksissä, on pitkän kauppasuhteen perusteena.

Miten kannustatte asiakkaita suosimaan käytettyjen varaosien käyttöä?

Kirpputorit ovat suosittuja ja olemme jo tottuneita kierrättämään pullot sekä lajittelemaan kotitalousjätteemme. Kierto-talousajattelu on vahvasti ihmisten arjessa ja ohjaa kuluttajakäyttäytymistä. Juuri uutisoitiin vireillä olevasta korjauspalveluiden arvonlisäveron alentamista koskevasta kansalaisaloitteesta. Arvonlisäveron alentaminen vaikuttaisi merkittävästi työllisyyteen ja kiertotalouteen myös ajoneuvojen korjauksissa. 

Miten kierrätys- ja purkutoiminta muuttuu tulevaisuudessa, esimerkiksi uusien sähköautojen myötä?

Sähköautot voi ajatella uhkana tai mahdollisuutena. Varaosia tarvitaan, haasteet liittyvät enemmän autoteollisuuden tapaan lukita varaosa auton identiteettiin. Osan uudelleenkäytön voi estää sähköinen koodi, joka lukitsee osan tiettyyn autoon ja jota ei pysty purkamaan. Toiseksi pidän erikoisena akkudirektiivin tulkintaa siitä, että romutustodistuksella akku olisi ”jätettä”, joka taas asettaisi uudelleenkäytölle rajoitteita. Tällä mahdollistetaan viime kädessä harmaata toimintaa ja asetetaan esteitä akkujen kunnostamiselle. Käytetty kenno käytettyyn akkuun on se toimivin ratkaisu.

Miten yrityksenne tekee yhteistyötä vakuutusyhtiöiden ja autoilijoiden kanssa kestävien ratkaisujen edistämiseksi?

Volvoks tuo vihervaraosaan liittyvää ilosanomaa julki aina silloin, kun se on mahdollista. Esimerkiksi tekijäpäivät on loistava foorumi. Vakuutusyhtiöllä on toki iso vaikutus ohjaavana tahona vastuulliselle korjaamiselle. Volvoksilla vastaan-otamme mm. CABAS-parts-laskelmia. Varaosien sopivuus varmistetaan aina kun se on mahdollista, sillä homma kuitenkin lähtee aina purkamoilta. Laatu, laatu, laatu!

Millaisia sääntely- tai lainsäädännöllisiä muutoksia toivoisitte alalle, jotta kierrätys olisi entistä turvallisempaa ja tehokkaampaa?

ALV:n alentamisen korjauspalveluihin mainitsinkin edellä. Valmistajia kuritetaan eri maksun ja veroin, mielestäni uudelleenkäytöllä tulisi kompensoida ja ohjata kiertotalouteen. Esimerkiksi Ranskassa korjaamot ovat velvollisia tarjoamaan purkuosaa ensisijaisena varaosana korjauksiin.

Toimitusjohtaja Antti Huhtala, Autoklinikka: Suomessa 600 000 – 700 000 sähköautoa 2030-luvun alkupuolella

Autoklinikan toimitusjohtaja Antti Huhtala on aktiivisesti ajanut yrityksen korjaamokonseptia Suomen jälkimarkkinoille. Hän toteaa, että korkea korjausaste on ollut aina osa Autoklinikan DNA:ta. ”Konseptin menestys perustuu henkilöstömme osaamiseen”, painottaa Huhtala. ”Muutama vuosi sitten asetimme itsellemme ympäristövastuutavoitteet. Energian kulutusta ja kemikaalien käyttöä on vähennettävä ja jätteiden käsittelyä tehostettava. Suurin osa hiilijalanjäljestämme muodostuu varaosien käytöstä, ja tätä vähennämme korkealla korjausasteella ja kierrätysosien käyttöä lisäämällä. Materiaalien teknistymisen myötä on myös panostettava yhä enemmän henkilöstön osaamiseen. Olemme perustaneet Autoklinikan oman akatemian ja koulutuskorjaamon Espoon Friisin­mäkeen. Teemme yhteistyötä myös ammattioppilaitosten kanssa.”

Antti Huhtala visioi, että Suomen autokannan kehitys toistaa Norjan mallia. ”Ajoneuvokannan sähköistyminen on tosiasia. Ennakoimme, että Suomessa on 2030-luvun alkupuolella 600 000 – 700 000 sähköautoa (EV + PHEV)”, hän sanoo. ”Tällä hetkellä Norjassa, joka on vastaavankokoinen markkina kuin Suomi, on 800 000 sähköautoa. Näkemyksemme mukaan viime vuosina Norjassa tapahtunut autokannan nopea sähköistyminen tulee tapahtumaan myös Suomessa, mutta hieman hitaammin. Sähköautot ovat entistä turvallisempia. Pieniä kolhuja niillä sattuu enemmän, ja Norjassa keskivahinkojen määrä on kasvanut suhteellisesti.”

Autoklinikan korjaamoverkosto laajenee. ”Tänä vuonna olemme avanneet viisi uutta korjaamoa, ja vielä kaksi on tulossa. Samaan aikaan olemme tehneet yhden yrityskaupan. Ennakoin, että samansuuntainen tahti jatkuu myös tulevina vuosina”, kertoo Huhtala.

Asiakaskentältä tulee jatkuvasti palautetta, maine leviää sosiaalisen verkoston kautta. ”Yhdeksän kymmenestä asiakkaastamme suosittelee meitä lähipiirilleen. Autoklinikan asiakas on tyypillisesti hieman uudemmalla autolla ajava yksityishenkilö. Erityisesti sähköautoilijat ovat meillä yliedustettuja”, kertoo Huhtala. 

Henkilö- ja yritysasiakkaita meillä on kutakuinkin samassa suhteessa kuin on Suomessa rekisteröityjä yritys- ja yksityiskäyttöisiä henkilöautoja. Autoklinikan asiakkaista 90 prosenttia on henkilöasiakkaita ja 10 prosenttia yritysasiakkaita. Yhä suuremmissa määrin asiakkaamme löytävät meidät aikaisemman hyvän palvelun perusteella. Valtaosa asiakkaistamme tulee vakuutusyhtiöiden ohjaamana”, painottaa Antti Huhtala.

Kiinalaisten sähköautojen huima kehitys ei vielä näy Autoklinikalla merkittävänä osuutena korjaustilastoissa. Huhtalan mukaan uusien sähköautomerkkien vauhdikkaasta valloituksesta huolimatta eniten korjatut autot ovat samoja, jotka hallitsevat Suomen automyynti- ja autokantatilastoja. ”Autoklinikka on Tesla-sähköautojen auktorisoitu vauriokorjaamoketju. Tytäryhtiöllämme Alppilan Autohuollolla on useiden keskeisten automerkkien, kuten Mercedes-Benzin, Toyotan, Škodan ja Volkswagenin auktorisointi”, toteaa Huhtala.

Kirjoittaja: Juha Kiiskinen, JK-Textservice