Siirry sisältöön

Toyota Corolla Coupe 1600 GT (alias AE86) 1983–1987

Corollan viides sukupolvi

AE86:n tarina alkoi tasan neljä vuosikymmentä sitten Toyotan esiteltyä viidennen sukupolven Corollan. 

Viides sukupolvi oli ensimmäinen etuvetoinen Corolla, mutta AE86:n tekninen toteutus on FR, toisin ilmaistuna moottori pitkittäin edessä ja takaveto. Niiden välissä tavanomaisen kytkimen lisäksi on 5-vaihteinen T50-manuaalivaihteisto, jossa nelosvaihde on suora viitosvaihteen ollessa loikkari. Lisävarusteena autoon sai tasauspyörästön mekaanisen luistonrajoittimen.

Teknisestä toteutuksesta ei ole pahaa sanottavaa, päinvastoin, sillä 1600 GT:n painojakauma on likipitäen 50/50. Tämä enteili hyvää vauhdikasta ajamista ajatellen. Sitä paitsi Corolla 1600 GT on paremman näköinen kuin saman sukupolven laatikkomainen perus-Corolla. 

GT-Corollan jarruvarustus on levyt joka nurkassa, edessä vieläpä jäähdytetyt.

Moottori 4A-GE (© Toyota)

Moottori 4A-GE

AE86:n voimalaitteeksi tuli uusi, kierrosherkkä ja korkeaviritteinen 1,6 litran moottori tunnuksella 4A-GE. Jälkimmäinen osa Toyotan moottorikoodeissa tarkoittaa leveää, tuplanokkaista sylinterikantta ja polttoaineen suihkutusta. Sylinterikannen suunnittelusta vastasi Yamaha. 

Tämän perusteella sopii olettaa, että tehokkaaseen kaasunvaihtoon on panostettu, mutta kaiketi rationaalisen kustannustietoisella tavalla?

Nelisylinterisen moottorin tarkka iskutilavuus 1587 kuutiosenttimetriä kertautuu 81 millimetrin sylinteriporauksesta ja 77 millimetrin iskusta.

Sylinterikannessa on yhteensä 16 venttiiliä eli 4 per sylinteri. Näin Toyotan markkinoimia ”Valveunia” on Corolla GT:n tapauksessa päästy näkemään noin vuosi ennen Toyota Corollan 12-venttiilisten 1,3 l 2E-kaasutinmoottoreiden markkinoille ilmaantumista.

TVIS?

Kerrotaan, että vuosien 1983-1987 4A-GE -moottoreissa käytettiin Toyota Variable Intake System (TVIS) -laitteistoa, jonka avulla pyritään vahvistamaan moottorin ala- ja keskivääntöä alle 4500 rpm pyörintänopeuksilla.

TVIS:ssä kyse on imukanaviston sylinterikohtaisista virtausläpistä, joiden tehtävänä pysyä kiinni noin 4500 rpm saakka. Tällä tavoin ilman virtausnopeutta imukanavistossa sylintereiden suuntaan saadaan suuremmaksi toisen, auki olevan imukanavan välityksellä. Läpät avautuvat heti mainitun kierrosluvun yläpuolella moottorin ohjainlaitteen komennossa olevan solenoidin avulla.

Toisessa moottorikuvassa oleva 4A-GZE -voimalaite on remmiahdettu versio, joka viritysasteesta ja tuotantoajankohdasta riippuen kehitti 145-170 hv.

Lisäksi 4A-GE -moottoria valmistettiin myös 20 venttiilin (5/sylinteri) sylinterikannella varustettuna, mutta nämä moottoriversiot jäivät kotimarkkinoille. Tiettävästi 20 venttiilinen moottori kehitti 160 hv (7400 rpm). Sopii olettaa, että tässä on ollut vastine Hondan samankokoiselle ja -tehoiselle VTEC-moottorille.

EFI-D

Eurooppalaisiin määräyksiin säädettynä 4A-GE kehitti 124 hv (91 kW) tehon kierrosluvulla 6600 rpm. Vääntömomenttia moottori kehitti 14,8 kpm (145 Nm) hieman ylävireiseltä näyttävällä kierrosluvulla 5200 rpm. Ohkaista alakierrosten vääntöä vähän moitittiinkin, mutta toisaalta moottori herkästi kiekaisi yli 7500 rpm tarjoten anteliaan potentiaalin virittämistä ja kilvanajoa ajatellen.

Moottorin elektroninen polttoaineensuihkutus on tyyppiä EFI-D, toisin sanoen imusarjan (ali)painetta mittaavalla ”Druck”-anturilla. Näin anturipuolen laitetta nimeltä ilmamäärämittari ei tarvita. 

Katalysaattoria eikä sen puoleen lambda-anturia käytetty, mutta sen vuoksi ei kannata kokea ilmastoahdistusta. Ei edes postuumisti.

Painoa 950 kiloa

AE86 Eurooppa-malli painoi noin 950 kiloa, ja sen ilmoitettiin kiihtyvän nollasta sataan 8,9 sekunnissa sekä kulkevan huippunopeutta lähes 200 km/h. Ilmanvastuskerroin on ainakin kohtuullisen matalaa tasoa.  

Suorituskyvyssä AE86 kepitti useimmat sen aikaiset GTi:t ja vastaavat pikkusportit, mutta sittemmin otti käkeen Peugeot 205 GTi 1,9:ltä, joka oli paitsi moottoriltaan jonkin verran voimakkaampi niin myös autona kevyempi.

Vuosina 1987-1988 Suomeen tuotiin etuvetoista Corolla FX GT-mallia, jossa 4A-GE -moottori on asennettu poikittain. Tehoa tässä FX GT-mallissa ilmoitettiin olevan 121 hv (89 kW). Nollasta sataan kyseinen etuveto-Corolla valmistajan mukaan ehätti 9,3 sekunnissa.

© Toyota

Edelleen suosittu kilpa-auto

AE86 oli ja on edelleen suosittu ajopeli erilaisissa autokilpailuissa. Sitä on käytetty eri racing-yhteyksissä käytännössä ympäri maailman, oli sitten kyse ratakilpailuista, rallista tai endurance-tyyppisistä kestävyyskisoista. 

Eräässä vaiheessa AE86:a nähtiin runsaasti myös drifting-käytössä ainakin Japanin kotisaarilla, mutta – kuten arvata saattaa – niitä autoja oli modattu aika tavalla. 

Suomeen AE86:ia on tuotu ensin merkin virallisen maahantuojan toimesta ja sittemmin yksittäistuontiautoina. Niitä on luultavasti tuhoutunut joitain yksilöitä ralliteillä, mutta niillä yhä ajetaan menestyksekkäästi ainakin F-ryhmässä. 

Erään tiedon mukaan tasokkaasti rakennetun rallimoottorin suoritusarvot ovat noin 180 hv teho ja noin 20 kpm (195 Nm) vääntö. Moottori kiertää mielettömästi, lähes 9000 rpm, ja perävälityksellä 5,85 ralliauto saavuttaa 180 km/h huippunopeuden.

AE86:n perintö ja luku ”86” ovat merkityksellisiä Toyotalle, sillä yhteistyössä Subarun kanssa kehitetyn ja vuonna 2012 markkinoille tulleen GT86-urheiluauton mallitunnuksessa on ilmiselvä assosiaatio 1980-luvun  legendaariseen Corolla GT:hen.

Kirjoittaja: Juha Kiiskinen