Lähes joka kolmas auto hylätään määräaikaiskatsastuksessa
Suomessa tehtiin vuonna 2024 yli 2,16 miljoonaa henkilöauton määräaikaiskatsastusta. Katsastuksista hylättiin 29 prosenttia, kun vuotta aiemmin hylkäysosuus oli 28 %. Iällä on selvä vaikutus – vanhemmat autot hylätään useammin.
Vuonna 2024 Suomessa tehtiin 2,16 miljoonaa henkilöauton määräaikaiskatsastusta. Näistä hylättiin 29 prosenttia, kun vuotta aiemmin hylkäysosuus oli 28 prosenttia.
Neljävuotiaista henkilöautoista hylättiin 7 prosenttia, 20-vuotiaista hylättiin jo 43 prosenttia ja vähintään 25-vuotiaista henkilöautoista hylättiin 38 prosenttia.
Sähköautojen hylkäysosuus ensimmäisessä katsastuksessa muita korkeampi
Sähköautojen määrä katsastuksissa lähes kaksinkertaistui edellisvuoteen verrattuna. Niitä katsastettiin 15 513, kun vuotta aiemmin määrä oli 7 785. Sähköautojen määräaikaiskatsastuksen hylkäysosuus nousi 18 prosentista 20 prosenttiin. Neljä vuotta vanhoista sähköautoista katsastuksessa hylättiin 16 prosenttia. Tämä on selvästi enemmän kuin nelivuotiailla bensiinikäyttöisillä autoilla, joilla hylkäysprosentti oli 5,1, tai dieselautoilla, joilla vastaava osuus oli 11,1 prosenttia. ”Sähköautoilla hylkäyssyyt koskevat usein alustarakenteiden välyksiä”, kertoo johtava asiantuntija Timo Ojala.
Valojen ja seisontajarrun viat harvinaisempia kuin ennen
Hylkäykseen tai korjauskehotukseen johtaneita etuakseliston vikoja havaittiin keskimäärin yli kymmenessä katsastuksessa sataa henkilöauton katsastustapahtumaa kohden. Rekisterikilven valon ja lähivalojen viat olivat puolestaan yleisimmät korjauskehotuksiin johtaneet vikahavainnot.
Huomionarvoista on, että etuvalojen ja lähivalojen osalta korjauskehotukseen johtaneiden vikojen määrä väheni merkittävästi edellisvuoteen verrattuna. Seisontajarrun dynamometritesti johti myös selvästi harvemmin hylkäykseen kuin vuotta aiemmin.
”On myönteistä, että esimerkiksi etuvalojen ja lähivalojen korjauskehotukset sekä seisontajarrun dynamometritestin hylkäykset ovat vähentyneet. Tämä viittaa siihen, että autoilijan pienikin valmistautuminen ennen katsastusta voi vaikuttaa lopputulokseen. Ajoneuvon kunto vaikuttaa suoraan liikenneturvallisuuteen. Katsastuksissa havaitut viat liittyvät edelleen useimmiten etuakselistoon. Valojen ja näkyvyyden puutteet johtavat puolestaan edelleen moniin korjauskehotuksiin. Katsastus varmistaa, että tiellä liikkuu turvallisia ja teknisesti kunnossa olevia ajoneuvoja”, sanoo Ojala.
Henkilöautojen mallisarjakohtaiset tilastot tarjoavat tarkempaa tietoa vioista
Traficomin henkilöautojen mallisarjakohtainen katsastustilastointi kattaa tällä hetkellä 4–20 vuoden ikäiset henkilöautot. Aikaisemmin tiedot julkaistiin 3–15-vuotiaista autoista, mutta katsastusaikavälien muutosten myötä tarkasteluväliä on laajennettu. Laajempi tarkastelujoukko antaa paremman kuvan määräaikaiskatsastettavien henkilöautojen vikojen laadusta suhteessa liikenteessä oleviin ajoneuvoihin.
”Mallisarjakohtaiset vikatiedot löytyvät tilastotietokannasta, mikäli tilastovuoden aikana kyseisen mallisarjan osalta on kertynyt vähintään 100 katsastustapahtumaa. Hylkäykseen johtaneissa syissä tilastoissa on mukana viat, joita on esiintynyt vähintään kymmenen kertaa tai joiden osuus on ollut vähintään yksi prosentti mallisarjan kaikista katsastuksista saman vuoden aikana”, kertoo Traficomin eritysasiantuntija Antti Halmetoja.
Henkilöautojen lisäksi Traficom on julkaissut katsastustietoja myös muiden määräaikaiskatsastettavien ajoneuvojen osalta. Julkaistavat tiedot sisältävät ajoneuvoluokittain ja käyttövoimittain hylättyjen ja hyväksyttyjen määräaikaiskatsastusten lukumäärät ajoneuvon iän mukaan
Traficom: ajankohtaista nastarenkaiden tyyppihyväksynnästä
EU:n rengasmerkintä uudistettiin vuonna 2021. Rengastarra sisältää talvirenkaiden kohdalla lumi- ja jääpitomerkinnän. Tämän lisäksi E-säännön mukaisen tyyppihyväksynnän lumipitotestissä hyväksytyn talvirenkaan sivuosassa on pysyvä lumipitomerkintä ja kansainvälisen jääpitotestin läpäisseessä renkaassa jääpitomerkintä.
Suomessa nastarenkaille on tulossa oma tyyppihyväksyntämerkintää ilmaiseva tarra, joka otetaan käyttöön vuonna 2025.
Kitkarenkaan kohdalla jääpitomerkintä takaa renkaan sopivuuden vaativaan talviajoon jääpintaisilla teillä. ”Jääpitorenkaat on määritelty E-säännössä 117 am 6. seuraavasti: ’2.13.1.1. ”Ice grip tyre” means a class C1 snow tyre for use in severe snow conditions that is additionally designed to be used on road surfaces covered with ice and that fulfils the requirements of paragraph 6.4.2. of this Regulation’,” huomauttaa Traficomin erityisasiantuntija Keijo Kuikka.
Rengastarra on kuluttajalle tärkeä tietolähde
Kaupallisesti EU-rengastarralla on yhä suurempi merkitys markkinoilla. Asiakkaat osaavat vaatia tietoa ja lukea rengasmerkintöjä. Eräät lähteet väittävät, että aasialaisten renkaiden tiedot eivät pidä paikkaansa tai QR-koodin skannaus ei johda mihinkään. Traficomin markkinavalvontaviranomaiset kertovat, että tarkastuskäyntien yhteydessä ei ole tehty tällaisia havaintoja. ”Kaikki tarkastamamme renkaat ovat tyyppihyväksyttyjä, ja rengasvalmistajan sivuilta löytyy tuotteiden testaustietoa”, kerrotaan Traficomilta.
Mikä on Worst Case -rengas?
Suomen lainsäädännön ja Traficomin nastarengashyväksyntämääräyksen mukaan [KR1] A+-tyyppihyväksyntään riittää, että koko mallistosta testataan yksi rengaskoko. Renkaan on oltava tienkuluttavuuden kannalta epäsuotuisin eli ”worst case”. Ylitarkastaja Reetta Kinisjärvi muistuttaa, että määräyksen mukaan epäedullisimmaksi renkaaksi katsotaan sellainen samaan rengas-nasta-yhdistelmän tyyppiin kuuluva rengas, jossa on eniten nastoja renkaan vierintäkehän metriä kohti, jollei hyväksytty asiantuntija tai tyyppihyväksyntäviranomainen arvioi muuta rengasta epäedullisemmaksi.
Valmistaja toimittaa epäedullisimman renkaansa tyyppihyväksyntätestaukseen itse. Markkinoilta hankitaan renkaita silloin, kun Traficomin markkinavalvonta teettää valvontatestejä.
”Renkaan epäedullisimman koon testauksessa tuloksen on oltava 10 % rajan alapuolella, jotta sitä voidaan käyttää hyväksyntään. Kahden peräkkäisen testin tuloksen keskiarvon tulee olla alle raja-arvojen, jollei yhdellä testillä päästä vähintään 10 % alle raja-arvona olevan kuluttavuusrajan. Kahdessa yliajotestissä tarvitaan kaikkiaan neljä testattavaa rengasta, koska sekä etu- että takarenkaan tulee olla testirenkaita eli nastoitettu samalla tavalla”, toteaa erityisasiantuntija Keijo Kuikka.
Virallinen määritelmä
”Ajoneuvon nastarenkaiden tekniset vaatimukset ja tyyppihyväksyntä” -määräyksestä: ”Tienkuluttavuusmittauksen kannalta epäedullisimmaksi renkaaksi katsotaan sellainen samaan rengas-nasta-yhdistelmän tyyppiin kuuluva rengas, jossa on eniten nastoja renkaan vierintäkehän metriä kohti, jollei hyväksytty asiantuntija tai tyyppi-hyväksyntäviranomainen arvioi muuta rengasta epäedullisemmaksi. Tapauksessa, jossa edellä mainitun nastamäärän perusteella olisi valittava testattavaksi rengas saman rengasluokan kahden tai useamman rengaskoon välillä, valitaan testiin sellaista kokoa ja kantavuusluokkaa edustava rengas, jota on nastarenkaina käytössä lukumääräisesti eniten talviajan liikenteessä Suomessa tyyppihyväksynnän ajankohtana.”
Nastarenkaiden merkintätarra pakollinen vuonna 2025
Nastarenkaan tyyppihyväksyntää koskeva merkintätarra vaaditaan viimeistään vuoteen 2025 mennessä, jos kyseessä on rengas-nasta-yhdistelmän tyyppihyväksyntä – muussa tapauksessa merkintä on vapaaehtoinen.
Suomessa markkinoille saatettuihin tyyppihyväksyttyihin rengas-nasta-yhdistelmiin edellytetään kohdan 4.2 mukainen tyyppihyväksynnän merkintä, jos rengas on valmistettu 1.1.2025 tai sen jälkeen.
”Tällä hetkellä on voimassa vaihe A, ja vaiheen A+ mukainen hyväksyntä vaaditaan C1-renkailta, jotka on valmistettu alkaen 1.1.2027, ja C2 / C3 -renkailta, jotka on valmistettu alkaen 1.1.2029”, täsmentää Reetta Kinisjärvi. Nastatyypin A+-tyyppihyväksyntä vaaditaan uudelleen, jos kyseistä nastatyyppiä on tarkoitus käyttää 1.1.2027 tai sen jälkeen valmistetuissa henkilöautojen renkaissa. A+-vaiheen hyväksyntää voidaan hakea jo tällä hetkellä, kerrotaan Traficomilta.
Asiat oltava kunnossa vuoteen 2025 mennessä
Siirtymämääräyksen mukaisesti vanhan hyväksynnän täyttävät nastarenkaat saa myydä, jos nastan A+-vaihetta aletaan soveltaa. Tyyppihyväksytyn rengas-nasta-yhdistelmän tai nastan saa myydä edelleen, jos nastarenkaan C1-luokan rengas on valmistettu ennen 1.1.2027.
”Voimassa olleiden säädösten mukaisesti tyyppihyväksytyn rengas-nasta-yhdistelmän tai nastan voi edelleen saattaa markkinoille, jos nastarenkaassa käytetty[KR2] luokan C1 rengas on valmistettu ennen 1.1.2027 tai jos luokan C2 tai C3 rengas on valmistettu ennen 1.1.2029”, jatkaa Kinisjärvi.
”Edellä mainittuina ajankohtina aiemman säädöksen (Liikenne- ja viestintäministeriön asetus ajoneuvon renkaiden nastoista, joka on kumottu) mukaan tyyppihyväksyttyjen nastarenkaiden markkinoille saattaminen ei ole enää sallittua. Näistä ajankohdista eteenpäin kaikkien uusien nastarenkaiden vaatimukset määräytyvät Traficomin määräyksen mukaisesti”, summaa Kinisjärvi.
Nastojen valmistajat ovat avainasemassa
Vastuu nastan tyyppihyväksynnästä on valmistajalla. Nastojen ostajalla ei ole velvoitetta raportoida yleisnastan nastoittamisesta. Nastoitusprosessin laadunvalvontaa tehdään osana markkinavalvontaa, vahvistetaan Traficomilta.
”Nastan valmistuksen laatua tulee kyetä kontrolloimaan, mutta nastoituksen laatu on markkinavalvontaan liittyvä asia, jonka käytännöt muotoutunevat konkreettisten tapausten kautta”, kertoo Traficomin asiantuntija Keijo Kuikka. ”Pistovoiman mittauksessa käytettävä nastoitettava rengas tulee olla suunniteltu mittauksen kokoisille nastoille. Toisin sanoen nastareikä on testattavalle nastalle sopiva niin, että ulkonema asettuu suunnitellulle tasolle”, sanoo Kuikka.
Traficom vahvistaa, että tyyppihyväksyntämittauksissa käytetään 20 peräkkäisen nastan mittaamista standardin SFS 7503:2018 mukaisesti. ”Nastan ulkonema mitataan jokaisesta testirenkaasta, 20 satunnaisesta peräkkäisestä nastasta kulutuspinnan poikki sivulta toiselle”, kerrotaan Traficomilta.
Kirjoittaja: Valentina Ahlavuo