Tekoäly on korvaamaton työkalu liiketoiminnan kasvattamiseen

The Tire Colognen lehdistötilaisuudessa yksi selkeimmistä viesteistä tuli digitaalisen liiketoiminnan asiantuntija Sanjay Sauldielta: tekoäly ei ole enää hypeä, vaan käytännön kilpailutekijä. Hänen sanansa olivat suorat – ne valmistajat ja jälleenmyyjät, jotka eivät ota tekoälyä käyttöön, tulevat yksinkertaisesti kalliimmiksi kuin kilpailijansa. 

Esityksen kiinnostavin anti ei ollut teknologinen visio, vaan sen realismi. Sauldie purki suoraan alan yleisimpiä pelkoja: tekoäly ei ole viemässä mekaanikon työtä. Korjaamoiden arki – jumittuneet pultit, vaurioituneet vanteet, asiakkaan luottamus – ei ole automatisoitavissa. Tekoäly toimii työkaluna, ei korvaajana. 

Missä muutos sitten tapahtuu? Taustalla, siellä missä katteet syntyvät.

Tekoäly ei vie työpaikkoja, se parantaa työntehoa

Tekoäly tekee jo nyt sitä, mitä työn arjessa eniten tarvitaan: se nopeuttaa prosesseja, vähentää virheitä ja vapauttaa aikaa. Tuotannossa konenäkö tunnistaa virheitä tarkemmin kuin ihmissilmä, logistiikassa kysyntää ennustetaan sään ja datan perusteella, ja asiakasrajapinnassa chatbotit hoitavat ajanvarauksia sesonkihuipuissa. 

Yhtenä esimerkkinä on rengaskauppa. Rengas on muuttunut tuotteena. Sensorit, data ja tekoäly tekevät renkaasta aktiivisen osan ajoneuvoa: se mittaa, ennakoi ja raportoi. Erityisesti kalustopuolella tämä tarkoittaa siirtymää reaktiivisesta huollosta ennakoivaan – rikkoutumisia ei enää vain korjata, vaan niitä vältetään. 

Case: 25 hengen rengasliike – myynti +12 % ilman investointiprojektia

Yksi esityksen konkreettisimmista esimerkeistä tuli läheltä arkea. Kolmen toimipisteen ja noin 25 työntekijän rengasliike oli ottanut käyttöön yksinkertaisia tekoälytyökaluja – ilman raskaita järjestelmähankkeita.

Ratkaisu oli yllättävän suoraviivainen. Sähköpostiin tulevat tarjouspyynnöt alettiin käsitellä automaattisesti: tekoäly tunnistaa asiakkaan tarpeen, hakee hinnat valmiista taulukosta ja muodostaa vastauksen. Samalla työkaluja ryhdyttiin hyödyntämään markkinoinnissa, esimerkiksi sesonkikampanjoiden sisällöntuotannossa.

Tulokset näkyivät nopeasti. Toimistotyöhön kului viikossa 15 tuntia vähemmän aikaa. Vastausaika asiakkaalle putosi tunneista alle varttiin. Ja ehkä olennaisinta: talvirengasmyynti kasvoi 12 prosenttia, käytännössä nopeamman reagoinnin ansiosta. 

Keskeistä on, että tekoäly ei tullut tähän yritykseen strategiana, vaan työkaluna. Ei investointina, vaan käytännön ratkaisuna yhteen ongelmaan – hitaaseen asiakasviestintään.

Rengasala siirtyy näkymättömään kilpailuun

Sauldien esityksen ehkä tärkein havainto liittyy siihen, missä kilpailu jatkossa käydään. Ei pelkästään tuotteessa, vaan prosessissa.

Kuka vastaa asiakkaalle nopeammin.

Kuka ennustaa kysynnän tarkemmin.

Kuka optimoi tuotannon ja varaston tehokkaammin.

Tekoäly ei näy asiakkaalle suoraan – mutta sen vaikutus näkyy hinnassa, saatavuudessa ja palvelun sujuvuudessa.

Samalla ala on liikkumassa kohti uutta vaihetta, jossa renkaasta tulee myös datan lähde ja palvelu. Käytön mukaan hinnoiteltavat mallit ja ajodataan perustuvat ratkaisut ovat jo tulossa erityisesti raskaan kaluston puolella. 

Aihe jatkuu

Tekoälyn roolia jälkimarkkinoiden ja rengasalan liiketoiminnassa käsitellään tarkemmin RVK Uutisten tulevissa numeroissa. Juttusarjassa pureudutaan syvällisemmin siihen, miten tekoäly muuttaa tuotantoa, jälkimarkkinaa, dataa ja koko rengasalan ansaintalogiikkaa.

Kalusto kuntoon yhdellä pysähdyksellä – Raskaspari Oy kehittyy kohti yhä kattavampaa palvelua

Raskaspari Oy tarjoaa yrittäjävetoisissa toimipisteissään laajan palvelukokonaisuuden renkaissa, huollossa, perävaunuissa ja erikoisosaamisessa. Konsernin alla toimii Volvon kuorma-autoihin keskittyneitä korjaamoita, perävaunukorjaamo ja päällirakenteisiin erikoistunut Nappa Machine sekä Euromaster-brändin rengasliikkeitä. Konsernin toimitusjohtaja Mikko Rytkönen kertoo, miltä jälkimarkkinan trendit ja tulevaisuus näyttävät tekemiseen ja yritystoimintaan kasvaneen autoalan ammattilaisen silmin.

Raskaspari Oy:n toimitusjohtaja Mikko Rytkösen tie konsernin johtoon on kulkenut käytännön työn kautta. Hän aloitti uransa työnjohtajana henkilöautopuolella ja rakensi siitä vähitellen oman urapolkunsa. Yrittäjyys tuli tutuksi jo nuorena: ensimmäinen oma yritys oli 16-vuotiaana perustettu kesäkahvila, jonka tuotoilla Rytkönen rahoitti opintojaan.

”Maatilatausta on tuonut tekemisen kulttuurin. Olen käytännössä koko elämäni ajan ollut tavalla tai toisella mukana yritys- tai sijoitustoiminnassa, vaikka olin pitkään myös palkkatyössä”, Rytkönen kertoo.

Täysipäiväiseksi yrittäjäksi siirtyminen oli hänen mukaansa pitkän linjan tavoite. Raskasparin kohdalla kokonaisuus tuntui oikealta: ala oli tuttu ja verkostot tukivat liikkeellelähtöä. Konsernin johtoon hän ei noussut suoraan, vaan aloitti Raskasparin toimitusjohtajana. Konsernirakenne syntyi myöhemmin Nappa Machinen myötä.

Rytkönen on koulutukseltaan kone- ja tuotantotekniikan insinööri, mutta talousosaamisen hän sanoo rakentuneen ennen kaikkea käytännön kautta.

”Kun on koko ikänsä joutunut huolehtimaan rahasta ja sen riittävyydestä, oppii myös pitämään talouden kurissa.”

Koko organisaatio tekee onnistuneen liiketoiminnan

Raskaspari toimii Volvon kuorma-autojen valtuutettuna huolto- ja varaosapalveluna viidessä toimipisteessä Kymenlaaksossa, Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Sipoossa toimii perävaunukorjaamo ja Valkealassa tytäryhtiö Nappa Machine, joka on erikoistunut päällirakenteisiin.

Lisäksi ryhmään kuuluu viisi Euromaster-brändin rengasliikettä, jotka tulivat mukaan Raskasparin kuvioihin Iisalmen Euromasterin yrittäjän lopettamispäätöksen myötä. Muiden Euromaster-yrittäjien tapaan Raskaspari toimii franchising-mallilla, mutta Rytkösen mukaan verkoston laajuus yhden kumppanin alla tuo poikkeuksellisia synergiaetuja. 

Raskaspari-konsernissa työskentelee yhteensä noin 200 ihmistä. Rytkönen korostaa, että koko organisaatiolla on ratkaiseva rooli liiketoiminnan onnistumisessa.

”Johtoryhmä, huoltopäälliköt, toimihenkilöt, myyjät ja mekaanikot – kaikki tehtävät ovat yritystoiminnan kannalta keskeisiä. Myös verkostot ja keskustelukumppanit ovat tärkeitä oman ajattelun ja toiminnan kehittämisessä. Tavoitteena on palvella asiakasta mahdollisimman sujuvasti.”

Päättyneellä tilikaudella Raskasparin liikevaihto oli 46,5 miljoonaa euroa. Rytkösen mukaan yhtiö toimii alan mediaania vahvemmin, mutta ala itsessään on vaativa.

”Kannattavuus ei ole tällä alalla itsestäänselvyys. Meillä liiketoiminta toimii ja kehittyy, mutta se vaatii jatkuvaa tekemistä.”

Sähköistyminen etenee myös raskaalla puolella

Rytkönen tunnistaa alan toimintaympäristön muutoksen, jonka äärellä yrittäjän on oltava jatkuvasti valppaana. Esimerkiksi käyttövoimamuutos vähentää vähitellen perinteistä jälkimarkkinatyötä, ja siksi rinnalle on kehitettävä uusia palveluita.

”Pelkkä perinteinen alustan huolto ei enää jatkossa työllistä samalla tavalla. Jotain muuta on tuotava tilalle.”

Vielä sähköistymisen mukanaan tuoma muutos ei tunnu Raskasparin toiminnassa dramaattisesti. Sähköistyminen näkyy kyllä jo nyt ja kuuluu olennaisena osana tulevaisuuteen, toteaa Rytkönen. Raskaan kaluston puolella käyttövoimamuutos ei kuitenkaan ole vielä edennyt kovin pitkälle.

”Selkeimmin sähköistyminen näkyy jakeluliikenteessä ja niin sanotussa last mile delivery -kuljetuksessa. Käytännössä tämä tarkoittaa tavaran siirtämistä terminaaleista kaupunkien sisäiseen jakeluun sähköisillä ratkaisuilla. Sen sijaan raskaassa runkoliikenteessä sähkö ei ole vielä laajasti käytössä.”

Rytkönen arvioi, että sähkön osuus kasvaa lähivuosina, samoin kaasun. Muutos etenee vaiheittain, mutta suunta on selvä. Samalla ala valmistautuu myös autonomisen ajamisen pitkän aikavälin kehitykseen.

Tekoäly auttaa, mutta myös käsiä tarvitaan

Tekoälyn kehitystä Raskasparissa on seurattu jo pitkään, ja konsernissa on ollut mukana myös AI-konsultti. Rytkösen mukaan teknologia on siirtynyt kokeiluvaiheesta käytännön työkaluksi. ”Tekoäly ei ole enää pelkkä käännöskone tai kuvien tekijä, vaan siitä on aidosti hyötyä liiketoiminnassa.”

Yksi konkreettinen esimerkki löytyy tarjouspyyntöjen valmistelusta. Aiemmin suuria laskumassoja käytiin läpi käsin, tuotteita poimittiin Exceliin, volyymeja laskettiin ja hintoja järjesteltiin manuaalisesti. Nyt sama työ voidaan tehdä huomattavasti nopeammin tekoälyn avulla.

”Laskut voidaan syöttää tekoälylle, joka poimii tuotteet, järjestää ne volyymin mukaan ja kokoaa valmiin tarjouspyyntöpohjan. Työ, johon olisi aiemmin kulunut paljon aikaa, voi valmistua noin puolessa tunnissa.”

Tekoälyn hyödyissä kyse onkin Rytkösen mukaan ennen kaikkea volyymista. Yksittäisen tuotteen arvo voi olla pieni, mutta ostotapahtumia kertyy paljon. Kun aineistoa on runsaasti, manuaalinen läpikäynti vie merkittävästi työaikaa. Tekoäly nopeuttaa juuri tällaisia rutiinipainotteisia tehtäviä tehokkaasti.

Mekaanikon ei kuitenkaan tarvitse ainakaan lähitulevaisuudessa pelätä jäävänsä tarpeettomaksi tekoälyn rinnalla, vakuuttaa Rytkönen. ”Vianhaussa tekoäly voi tuoda tukea, mutta varsinainen korjaustyö pysyy ihmisen käsissä. Selvimmät vaikutukset näkyvät tällä hetkellä hallinnossa ja taloudessa.”

Konsernissa tekoälyn käyttöön on kannustettu aktiivisesti. Työkaluja on otettu käyttöön tarpeen mukaan, ja henkilöstölle on järjestetty koulutusta, jotta osaaminen ei keskity vain yhdelle ihmiselle vaan leviää koko organisaatioon.

Synergialla kattavammat palvelut asiakkaalle

Raskaan kaluston puolella muutokset etenevät rauhallisemmin kuin henkilöautopuolella. Henkilöautosektorilla kehitys on ollut voimakkaampaa, ja markkina on polarisoitunut selkeämmin. Sama kehityssuunta näkyy myös raskaalla puolella, mutta huomattavasti hillitympänä.

Rytkösen mukaan ero selittyy määrällisesti: raskaan kaluston ajoneuvokanta on Suomessa paljon henkilöautokantaa pienempi, ja myös toimijoita on vähemmän. Siksi muutos ei näy yhtä voimakkaasti eikä yhtä nopeasti.

”Muutos tulee tännekin, mutta rauhallisemmin.”

Lähivuosina Raskasparin keskeinen tavoite on tasata rengasliiketoiminnan sesonkivaihtelua ja vahvistaa henkilö- ja pakettiautohuoltoa, jotta työ jakautuisi tasaisemmin ympäri vuoden. Samalla konserni rakentaa mallia, jossa eri liiketoiminnot tukevat toisiaan ja asiakkaalle voidaan tarjota entistä kattavampi palvelukokonaisuus.