MEKO Mobility Barometer 2025: Pohjoismaiden liikkuminen polarisoituu – sähköautoskeptisyys kasvaa ja autoilun merkitys vahvistuu

Pohjoismaiden liikkumisen kehitys kulkee nyt kahdella radalla: sähköautojen vastustus kasvaa nopeasti, taloudellinen paine muuttaa kulutuskäyttäytymistä ja polttomoottorikielto herättää voimakasta kritiikkiä. Samalla yksityisautoilu on tärkeämpää kuin kertaakaan viimeiseen neljään vuoteen.

Tuore MEKO Mobility Barometer 2025 kokoaa yli 4 000 vastaajan näkemykset Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Suomesta. Tutkimus paljastaa, miten liikkumisen trendit ovat muuttumassa, ja miksi.

Pohjoismaita on pitkään pidetty Euroopan kestävän liikkumisen mallialueena. Vuoden 2025 barometri osoittaa kuitenkin entistä jakautuneemman tilanteen: kuluttajien taloudellinen epävarmuus, sähköautojen kustannukset ja kasvava sääntelyvastaisuus muokkaavat asenteita syvemmin kuin vuosikausiin.

1.  Sähköautovastustus kasvaa – Ruotsi ja Suomi näyttävät suurimman muutoksen

Yksi vuoden 2025 merkittävimmistä trendeistä on sähköautoihin kohdistuvan vastustuksen kasvu.
Joka kolmas pohjoismaalainen (33 %) ei näe itseään sähköauton omistajana, vuokraajana tai leasingsopimuksen haltijana. Neljä vuotta sitten vastaava osuus oli 27 %.

Ruotsi: jyrkin käännös kohti skeptisyyttä

Ruotsi erottuu selvimmin – vastustus on kasvanut lähes 67 prosenttia ja noussut alle viidenneksestä lähes kolmannekseen.

Suomi: pohjoismaiden skeptisin markkina

Suomessa sähköautoihin suhtautuu nyt kielteisesti 45 % kuluttajista, eniten kaikista neljästä maasta.

Norja: yhä maailman sähköautomyönteisin

Norja pysyy vakaana poikkeuksena: vastustus on vain 27 %, ja se on hieman laskenut vuodesta 2024.

Hinta ohittaa teknologian

Barometri osoittaa selkeästi: taloudellinen paine, ei teknologia, on nyt tärkein syy sähköautojen epäröintiin.

Toimintamatka ahdistaa yhä

Noin 25–33 % pohjoismaalaisista kokee edelleen sähköauton toimintamatkan ja lataukset riittämättömiksi. Suomessa pitkät välimatkat ja talviolosuhteet korostavat tätä huolta.

2. 2035 polttomoottorikielto jakaa mielipiteitä – enemmistö vastaan

EU:n suunnitelma kieltää uusien polttomoottoriautojen myynti vuodesta 2035 saa Pohjoismaissa laajaa vastustusta.

• 51 % vastustaa kieltoa
• 20 % kannattaa
• Sähköauton omistajat ovat ainoa segmentti, jossa enemmistö suhtautuu myönteisesti

Vahvin vastustus Suomessa

Suomi erottuu jälleen selkeimmin: noin 63 % vastustaa kieltoa, mikä on korkein luku koko alueella.

Myös kaupunkien bensiini- ja dieselrajoituksiin suhtaudutaan nihkeästi

Tuki kaupunkikohtaisille polttomoottorikieltoille jää Pohjoismaissa vain 14–22 prosentin välille.
Laajimmin kieltoja vastustetaan Suomessa ja toiseksi Ruotsissa.

3. Autoilu lisääntyy – auton merkitys korkeimmalla tasolla neljään vuoteen

Vaikka vaihtoehtoisia liikkumismuotoja on tarjolla enemmän kuin koskaan, yksityisautoilu on nousussa.

• 80 % pohjoismaalaisista ajaa viikoittain
• 30 % päivittäin (korkein taso vuodesta 2022)
• 36 % tanskalaisista ajaa päivittäin – korkein osuus koko barometrissä

Auto on yhä tärkeämpi osa arkea

• 49 % kokee auton olevan yhtä tärkeä kuin viisi vuotta sitten.
• 27 % sanoo auton merkityksen kasvaneen.

Tulos heijastaa pandemia-ajan jälkeisiä pysyviä käyttäytymismuutoksia.

4. Auton jakaminen kasvaa hitaasti – paitsi alle 35-vuotiaiden keskuudessa

Autonjakopalvelut ovat edelleen marginaalissa.

• 12 % käyttää autonjakopalveluja
• 3 % käyttää niitä säännöllisesti
• Suomi on vähäisin käyttäjä (7 %), Norja suurin (17 %)

Ainoa vahva segmentti: alle 35-vuotiaat, joista joka neljäs käyttää yhteiskäyttöautoja.

5. Automerkin ja alkuperämaan merkitys kasvaa autonostossa

Brändisidonnaisuus ja alkuperämaan arvostus ovat nousussa:

• 43 % pitää automerkkiä tärkeänä (2021: 35 %)
• 34 % pitää alkuperämaata tärkeänä (2021: 25 %)

Kuluttajat yhdistävät alkuperän:

• laatuun
• luotettavuuteen
• arvoihin
• pitkäikäisyyteen

6. Perinteinen korjaamo vs. kotikäynti: Suomi erottuu tee-se-itse-maana

Vaikka monet muut palvelut siirtyvät kotiin, auton huolto ei seuraa samaa kaavaa.

• 60 % vie autonsa mieluummin korjaamolle
• 18 % haluaa huollon kotiin tai työpaikalle (ei kasvua neljään vuoteen)

Suomalaiset ovat Pohjolan itsevarmimpia autonhuoltajia.
Syitä ovat mm.

• omakotitaloasuminen
• talviolosuhteet
• laajat maaseutualueet
• pitkä DIY-perinne

---

MEKOn näkemys: sähköistyminen jatkuu, mutta oikeus korjata ratkaisee

MEKOn mukaan Pohjoismaiden liikkuminen on siirtynyt uuteen vaiheeseen.

Sähköistyminen jatkuu pitkällä aikavälillä, mutta:

• sähköautojen on muututtava edullisemmiksi
• riippumattomien korjaamojen on saatava pääsy dataan ja varaosiin
• ”right to repair” on keskeinen kuluttajahintojen kannalta
• yli 1 000 MEKOn korjaamoa omaa nyt korkeajännite-EV-pätevyyden

MEKO Mobility Barometer 2025 osoittaa, että:

• sähköautojen kasvu hidastuu, kun kuluttajien hintaherkkyys kasvaa
• sääntelyyn suhtaudutaan aiempaa kriittisemmin
• yksityisautoilu vahvistuu edelleen
• auton alkuperä ja brändi vaikuttavat yhä voimakkaammin ostopäätöksiin

Pohjoismaista on tullut neljä erilaista liikkumismarkkinaa — joita yhdistää yksi asia:
auto on tärkeämpi kuin koskaan.

MEKO Mobility Barometer 2025: Sähköautoinnostus hiipuu Pohjoismaissa – hinnat, inflaatio ja epävarmuus jarruttavat vihreää siirtymää

Pohjoismaissa kuluttajien suhtautuminen sähköautoihin on muuttunut ratkaisevasti vuoden aikana. Tuore Mobility Barometer 2025 -tutkimus osoittaa, että sähköautoilu ei toimi enää yhtä vahvana vihreän siirtymän moottorina kuin ennen. Vastustus sähköautoja kohtaan kasvaa nyt lähes kaikissa maissa, ja jyrkimmin Ruotsissa. Suomessa sähköautoja vastustaa 45 prosenttia haastateltuja – eniten kokoalueella.

Yli joka kolmas autoilija Pohjoismaissa sanoo, ettei näe itseään sähköauton omistajana tai käyttäjänä. Kehityssuunta on ollut sama neljä vuotta peräkkäin, ja taustalla vaikuttavat ennen kaikkea korkea inflaatio, nousevat korot, elinkustannusten kasvu ja hankintatukien poistuminen.

Sähköautojen hinnat jakavat kuluttajia

Sähköautoihin liitetty ympäristömyönteinen imago törmää nyt arjen realiteetteihin. Yhä useampi kuluttaja kokee, että sähköautot ovat vain varakkaiden ulottuvilla. Suomessa kuluttajat torjuvat ajatuksen sähköauton omistamisesta jyrkästi. Myös Ruotsissa kielteinen asenne on kasvanut neljässä vuodessa lähes 70 %.

Norjassa, jossa sekä sähköautojen latausverkosto että valtion tuet ovat edelleen maailman huippuluokkaa, sähköautojen vastustus on jopa hieman laskenut. Norjan vastustajien määrä on 27 prosenttia.

MEKO: sähköautoilu etenee asenteista huolimatta

Vaikka kuluttajien kiinnostus on hiipunut, jälkimarkkina jatkaa valmistautumista sähköiseen tulevaisuuteen. Pohjoismaissa toimiva jälkimarkkinakonserni MEKO näkee kehityksessä väliaikaisen hidastuksen, ei pysähdystä.

”Vaikka yhä useampi epäröi, ajoneuvokanta muuttuu tulevaisuudessa väistämättä vähäpäästöisemmäksi. Sähköautoilla on siinä keskeinen rooli”, MEKO toteaa.

MEKO panostaa vahvasti sähköautojen huolto- ja korjausosaamiseen. Jo yli 1 000 korjaamolla on korkeajänniteosaamista, mikä varmistaa, että sähköautoilu Pohjoismaissa etenee turvallisesti ja kestävästi myös talouden paineiden keskellä. 

Uudet näkymät jälkimarkkinoilla – korjaamoiden on sopeuduttava muutokseen 

Autoala käy läpi merkittävää murrosta. Sähköistyminen, palveluiden digitalisoituminen ja omistajuuden muuttuminen mullistavat koko alan toimintamalleja – myös jälkimarkkinassa.

– Sähköautojen kehitys jatkuu ja niiden myynti kasvaa tasaisesti – se ei ole epäselvää. Kyseessä on muutos, joka vie aikaa, mutta joka muuttaa varmasti korjaamoiden pelikenttää perusteellisesti. Ne, jotka eivät mukaudu muutokseen ja mukauta toimintaansa, hiipuvat vähitellen pois. Ne taas, jotka uudistuvat, voivat jatkaa vakaata ja kannattavaa liiketoimintaa, sanoo MEKO:n toimitusjohtaja Pehr Oscarson. Pohjois-Euroopan markkinajohtajana MEKO on vahvassa asemassa vastaamaan muutokseen. Arvokasta oppia saadaan Norjasta – maailman johtavasta sähköautoilun edelläkävijästä – jossa MEKO on pyörittänyt korjaamoliiketoimintaa jo useiden vuosien ajan. Kokemus osoittaa muun muassa, että sähköautojen korjaustarpeet eroavat selvästi perinteisistä ajoneuvoista, ja että tietyt komponentit kuluvat nopeammin kuin toiset. Tieto siitä, miten näihin tarpeisiin vastataan tehokkaasti, jaetaan MEKO:n sisällä järjestelmällisesti ja tehokkaasti. 

– Norjasta saadut opit antavat meille kilpailuetua ja auttavat koko verkostoa valmistautumaan muutokseen ennakoivasti. Tarjoamme korjaamoille täyden tuen – varaosista koulutukseen. Tavoitteemme on selkeä: olla paras mahdollinen yhteistyökumppani niille, jotka haluavat jatkaa perinteisten ajoneuvojen huoltoa sekä niille, jotka haluavat laajentaa asiakaskuntaansa myös tulevaisuuden autoihin, Oscarson sanoo. 

Korjaamoiden on aika katsoa peiliin – ja eteenpäin 

Sähköautot muuttavat olennaisesti huollon sisältöä. Jakopäiden ja öljynvaihtojen lisäksi korjaamoiden on hallittava suurjännitejärjestelmiä, akkutekniikkaa ja ohjelmistopäivityksiä. 

– Me pysymme markkinajohtajana Suomessa vastaamalla näihin vaateisiin uudistamalla koko alaa. Me investoimme uuteen osaamiseen, työturvallisuuteen ja laitteisiin, MEKO Finland Oy:n toimitusjohtaja Sanna Reunanen perustelee. 

MEKO:n omaa korjaamoverkostoa on koulutettu viime vuosina varsin laajasti sähköautojen huoltoon. 

– Vuoden 2024 alusta ProMeister Akatemian kautta on koulutettu jo yli 500 1-tason mekaanikkoa sähköajoneuvojen perustekniikkaan, yli 130 2-tason mekaanikkoa ammattitutkintoon yhdessä Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK:n kanssa, sekä yli 100 3-tason mekaanikkoa, joilla on valmiudet suorittaa jännitetyötä ja akkukorjauksia, Reunanen luettelee. 

Yhteensä koulutuksia järjestetään vuosittain noin 1000 henkilötyöpäivän verran. 

Kuka omistaa auton ja sen datan? 

Samaan aikaan myös autoilun tapa muuttuu. Leasingin ja yhteiskäyttöautojen yleistyessä päätösvalta huolloista siirtyy yhä useammin kuluttajalta palveluntarjoajalle. 

– Tämä vaikuttaa suoraan siihen, mille korjaamolle auto päätyy. Korjaamoiden kilpailu ei ole enää vain kadunkulmassa, vaan osana isompia huoltoverkostoja, Reunanen huomauttaa. 

Korjaamoyrittäjän onkin tärkeää miettiä: kuuluuko oma liiketoiminta ekosysteemiin, jonka kautta autot löytävät huoltoon myös tulevaisuudessa? 

Autot myös tuottavat valtavasti dataa, jota voidaan hyödyntää huoltojen ennakoinnissa ja asiakaskokemuksen kehittämisessä. MEKO:n verkostoon kuuluu Suomesssa yli 300 korjaamoa, ja niissä korjataan joka viides auto Suomessa. Tämä antaa ainutlaatuisen näkymän asiakkaiden tarpeisiin ja alan kehityssuuntiin.

– Varaosien tilauksista jo yli 50 % tehdään digitaalisesti. Mutta esimerkiksi huoltojen varaukset kulkevat yhä pääosin perinteisiä reittejä – vain noin 15 % huolloista tulee digitaalisten kanavien kautta. Me panostamme siihen, että voimme tarjota mahdollisimman sujuvan asiakaskokemuksen. Uskon, että ne toimijat, jotka onnistuvat tekemään huollon varaamisesta ja asiakasyhteydenpidosta aidosti helppoa digitaalisesti, erottuvat edukseen, Reunanen sanoo. 

Mitä tämä tarkoittaa autoilijalle? 

Myös asiakkaan näkökulmasta murros näkyy jo: huoltoajan voi varata sovelluksella, huollon etenemistä voi seurata mobiilisti ja autosta tuleva data mahdollistaa ennakoivan huollon. 

– Asiakkaat haluavat vaivatonta palvelua ja varmuutta siitä, että auto huolletaan oikein ja ajantasaisesti – riippumatta siitä, onko auto oma, liisattu vai yhteiskäyttöauto. Me haluamme varmistaa, että juuri tämä kokemus toteutuu korjaamoissamme joka päivä, Reunanen sanoo. Jälkimarkkina on edelleen vakaa toimiala, autot tarvitsevat tulevaisuudessakin huoltoa, varaosia ja osaamista. Muutoksessa on kyse kyvystä vastata asiakkaiden muuttuvaan tapaan käyttää autoja ja muuttuvaa autokantaa. 

– Tämä murros ei ole vain haaste, vaan valtava mahdollisuus koko alalle. Ne, jotka uudistuvat ajoissa, voivat olla mukana rakentamassa älykkäämpää ja kestävämpää liikkumista tulevaisuudessa, Reunanen summaa.

Lähde: MEKO 

Koivunen on nyt MEKO

Koivunen Oy on tiedottanut nimenmuutoksesta. Yhtiö jatkaa nimellä MEKO. Toimitusjohtaja Sanna Reunasen mukaan toiminta jatkuu ilman teknisiä muutoksia asiakkaille.

”Olemme saaneet kulkea yhdessä merkittävää matkaa suomalaisen autoteollisuuden jälkimarkkinoilla – kiitos, että olet ollut mukana! Kesästä 2022 alkaen Koivunen Oy on ottanut isoja harppauksia eteenpäin osana MEKOa, joka on Pohjois-Euroopan johtava autoalan jälkimarkkinoiden toimija. MEKO on tarjonnut meille uusia mahdollisuuksia palvella asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme entistäkin laajemmalla ja kilpailukykyisemmällä valikoimalla”, korostaa toimitusjohtaja Sanna Reunanen yhtiön tiedotteessa. 

”Koivunen Oy:llä on pitkä ja arvostettu historia luotettavana kumppanina Suomessa, ja tätä perintöä haluamme vaalia myös tulevaisuudessa. Samalla katsomme eteenpäin: tammikuusta 2025 lähtien toimimme nimellä MEKO”, jatkaa Reunanen.  

”MEKOn visiona on mahdollistaa liikkuminen – tänään, huomenna ja tulevaisuudessa. Tavoitteena on olla kattavin kumppani kaikille, jotka ajavat, korjaavat ja huoltavat ajoneuvoja Pohjois-Euroopassa. Viime vuosien aikana MEKO on tehnyt investointeja Suomeen ja nostanut autoteollisuuden jälkimarkkinoiden rimaa Suomessa. Kansainvälisen konsernin myötä valikoimat ovat laajentuneet ja kilpailukyky parantunut. Kuulumalla MEKOon saamme lisävoimaa tärkeimpään prioriteettiimme: pyrkimykseemme olla aina ykkönen asiakkaillemme”, korostaa Sanna Reunanen.

Yhtiön toiminta jatkuu ilman teknisiä muutoksia Koivusen asiakkaille. Käyttöön tulee uudet sähköpostiosoitteet, mutta viestit vanhoihin osoitteisiin välittyvät edelleen perille. MEKO:n alla toimivat brändit ja yhtiöt – Fixus, Mekonomen, Ykkösketju, MECA Truck, ToolPack, ProMeister, Suomen Kuljetuslaite, Autovaraosa Fixus Oy ja Autovaraosa Fixus Espoo Oy – jatkavat toimintaansa omilla nimillään ilman muutoksia.

MEKO-konsernin EV-huoltostrategia:

Sähköajoneuvojen korjaukset ovat jälkimarkkinoille uusi mahdollisuus

Pohjois-Euroopan suurin autoalan jälkimarkkinoiden konserni MEKO on päivittänyt kestävän kehityksen ja liikekasvun strategiansa. Elokuussa järjestetyssä sidosryhmä- ja lehdistötilaisuudessa MEKOn johto ja asiantuntijat kertoivat lähiaikojen suunnitelmista rakentaa Pohjoismaihin laaja sähköisten ajoneuvojen korjaamoverkosto. MEKO painottaa, että tulevaisuudessa on tärkeää varmistaa, että sähköautojen omistajilla on käytettävissään saman tason palvelut ja mukavuus kuin perinteisten ajoneuvojen omistajilla.

Asennemuutos vaati uutta ajattelutapaa

EV-ajoneuvojen kantaa pidetään Suomessakin yleisesti toivottomana korjaamoiden liikevaihdon kasvun kannalta. MEKOn mukaan sähköautot voivat olla jopa kalliimpia ylläpitää kuin perinteiset autot – paino, komponentit ja vääntö kuluttavat autoja nopeammin. 

Frankfurtin Automechanikassakin todettiin useasti, että autoteollisuus kehittyy samanaikaisesti useaan eri suuntaan. OEM- ja IAM-komponentti- ja osavalmistajien näkymä tulevaisuuden kehitykseen on varsin hämärä: yhtenäinen linja puuttuu. Sähköautot tulivat jäädäkseen, ja huolto tulee olemaan positiivinen ongelma.

MEKO korostaa, että sähköautojen kasvava osuus ajoneuvo­kannasta tuo merkittäviä muutoksia autoteollisuuden jälkimarkkinoille. Euroopan pisimmälle sähköistynyt maa on tällä hetkellä Norja, jonka perusteella voidaan ennustaa myös autoteollisuuden jälkimarkkinoiden tulevaa kehitystä.

Autoteollisuuden jälkimarkkinat ja niiden tulevaisuus

Tulevaisuuden markkinassa sähköautosiirtymä nähdään yhtenä muutoksen ajurina, mutta ajureita on muitakin. MEKO-konsernin toimitusjohtaja Pehr Oscarsonin mukaan keskeisiä muutostekijöitä on viisi:

1. Enemmän sähköautoja: Sähkö­autojen yleistyminen vaikuttaa merkittävästi markkinoihin.

2. Voimakas kilpailu auton omistajien huomiosta: Kilpailu asiakaskunnasta kiristyy.

3. Hintojen läpinäkyvyys: Hintatiedon avoimuus kasvaa, mikä lisää kuluttajien tietoisuutta.

4. Jakelijoiden monipuolistuminen: Uudet jakelumallit ja toimijat tulevat markkinoille.

5. Kestävyysregulaatiot: Uudet säädökset pakottavat yrityksiä mukautumaan kestävän kehityksen vaatimuksiin.

Sähköautojen vaikutukset markkinaan – MEKOn kokemukset Norjasta

Norjan markkinajohtajana MEKO on saanut arvokkaita kokemuksia ja näkemyksiä Norjasta. Kokemus osoittaa, miten riippumattomat jälkimarkkinat tulevat pitkällä aikavälillä muuttumaan. MEKOn kokemusten pohjalta voidaan jopa arvioida jo nyt, miten markkinat kehittyvät jatkossa esimerkiksi Ranskassa, Saksassa ja Italiassa, joissa sähköautojen osuus kokonaisautokannasta on vielä alhainen.

Norjan malli osoittaa, että sähköajoneuvojen ylläpitokustannukset voivat olla samansuuruiset tai jopa korkeammat kuin perinteisillä ajoneuvoilla. Riippumattomien jälkimarkkinoiden kaikissa Pohjoismaissa on jatkossa sopeuduttava EV-huollon vaatimuksiin, mm. korkean jännitteen komponenttien huoltamiseen sekä ajoneuvon suuremman painon ja korkeamman vääntömomentin aiheuttaman renkaiden, jousituksen ja jarrujen lisääntyneen kulumisen hallintaan.

Koivunen Oy ajaa ProMeister -akatemian toimintaa Suomessa

MEKO Suomea hallinnoiva yhtiö Koivunen Oy järjestää ProMeister-akatemiassa korjaamoille tarkoitettuja koulutuksia sekä tarjoaa teknisiä ohjeistuksia ajoneuvomalleittain. Vastaavia ProMeister-akatemioita on myös muissa MEKOn yhtiöissä eri maissa. 

https://meko.com