Lähes joka kolmas auto hylätään määräaikaiskatsastuksessa

Suomessa tehtiin vuonna 2024 yli 2,16 miljoonaa henkilöauton määräaikaiskatsastusta. Katsastuksista hylättiin 29 prosenttia, kun vuotta aiemmin hylkäysosuus oli 28 %. Iällä on selvä vaikutus – vanhemmat autot hylätään useammin.

Vuonna 2024 Suomessa tehtiin 2,16 miljoonaa henkilöauton määräaikaiskatsastusta. Näistä hylättiin 29 prosenttia, kun vuotta aiemmin hylkäysosuus oli 28 prosenttia.

Neljävuotiaista henkilöautoista hylättiin 7 prosenttia, 20-vuotiaista hylättiin jo 43 prosenttia ja vähintään 25-vuotiaista henkilöautoista hylättiin 38 prosenttia.

Sähköautojen hylkäysosuus ensimmäisessä katsastuksessa muita korkeampi

Sähköautojen määrä katsastuksissa lähes kaksinkertaistui edellisvuoteen verrattuna. Niitä katsastettiin 15 513, kun vuotta aiemmin määrä oli 7 785. Sähköautojen määräaikaiskatsastuksen hylkäysosuus nousi 18 prosentista 20 prosenttiin. Neljä vuotta vanhoista sähköautoista katsastuksessa hylättiin 16 prosenttia. Tämä on selvästi enemmän kuin nelivuotiailla bensiinikäyttöisillä autoilla, joilla hylkäysprosentti oli 5,1, tai dieselautoilla, joilla vastaava osuus oli 11,1 prosenttia. ”Sähköautoilla hylkäyssyyt koskevat usein alustarakenteiden välyksiä”, kertoo johtava asiantuntija Timo Ojala.

Valojen ja seisontajarrun viat harvinaisempia kuin ennen

Hylkäykseen tai korjauskehotukseen johtaneita etuakseliston vikoja havaittiin keskimäärin yli kymmenessä katsastuksessa sataa henkilöauton katsastustapahtumaa kohden. Rekisterikilven valon ja lähivalojen viat olivat puolestaan yleisimmät korjauskehotuksiin johtaneet vikahavainnot.

Huomionarvoista on, että etuvalojen ja lähivalojen osalta korjauskehotukseen johtaneiden vikojen määrä väheni merkittävästi edellisvuoteen verrattuna. Seisontajarrun dynamometritesti johti myös selvästi harvemmin hylkäykseen kuin vuotta aiemmin.

”On myönteistä, että esimerkiksi etuvalojen ja lähivalojen korjauskehotukset sekä seisontajarrun dynamometritestin hylkäykset ovat vähentyneet. Tämä viittaa siihen, että autoilijan pienikin valmistautuminen ennen katsastusta voi vaikuttaa lopputulokseen. Ajoneuvon kunto vaikuttaa suoraan liikenneturvallisuuteen. Katsastuksissa havaitut viat liittyvät edelleen useimmiten etuakselistoon. Valojen ja näkyvyyden puutteet johtavat puolestaan edelleen moniin korjauskehotuksiin. Katsastus varmistaa, että tiellä liikkuu turvallisia ja teknisesti kunnossa olevia ajoneuvoja”, sanoo Ojala.

Henkilöautojen mallisarjakohtaiset tilastot tarjoavat tarkempaa tietoa vioista

Traficomin henkilöautojen mallisarjakohtainen katsastustilastointi kattaa tällä hetkellä 4–20 vuoden ikäiset henkilöautot. Aikaisemmin tiedot julkaistiin 3–15-vuotiaista autoista, mutta katsastusaikavälien muutosten myötä tarkasteluväliä on laajennettu. Laajempi tarkastelujoukko antaa paremman kuvan määräaikaiskatsastettavien henkilöautojen vikojen laadusta suhteessa liikenteessä oleviin ajoneuvoihin.

”Mallisarjakohtaiset vikatiedot löytyvät tilastotietokannasta, mikäli tilastovuoden aikana kyseisen mallisarjan osalta on kertynyt vähintään 100 katsastustapahtumaa. Hylkäykseen johtaneissa syissä tilastoissa on mukana viat, joita on esiintynyt vähintään kymmenen kertaa tai joiden osuus on ollut vähintään yksi prosentti mallisarjan kaikista katsastuksista saman vuoden aikana”, kertoo Traficomin eritysasiantuntija Antti Halmetoja.

Henkilöautojen lisäksi Traficom on julkaissut katsastustietoja myös muiden määräaikaiskatsastettavien ajoneuvojen osalta. Julkaistavat tiedot sisältävät ajoneuvoluokittain ja käyttövoimittain hylättyjen ja hyväksyttyjen määräaikaiskatsastusten lukumäärät ajoneuvon iän mukaan

LÄHDE: TRAFICOM

ePTI (Electronic Periodic Technical Inspection) – elektronisesti ohjattujen turvajärjestelmien sähköinen määräaikaiskatsastus

Ajoneuvojen määräaikaiskatsastuksen tarkoituksena on varmistaa ajoneuvon tieliikennekelpoisuus, päästö- ja saastelaitteiden asianmukainen toimivuus ja paikallisen tieliikennelainsäädännön säädöstenmukaisuus. 

Esimerkiksi polttomoottoreilla varustettujen ajoneuvojen päästö- ja saastelaitteiden asianmukaisen toimivuuden ja ajoneuvon päästöstandardin mukaisen toiminnan tarkistamiseksi Euroopassa on sovellettu ISO 15031:n mukaista EOBD-standardia (European On-Board Diagnostics). 

EOBD – European On-Board Diagnostics

EOBD tarkoittaa järjestelmää, joka on suunniteltu valvomaan ajoneuvon päästö- ja saastelaitteiden toimintaa ja varmistamaan, että ajoneuvo toimii sille määritetyn päästöstandardin vaatimusten mukaisesti. 

Kaikkien ajoneuvojen päästötasoon liittyvien ohjausyksiköiden tulee tukea sellaisia sisäisiä itsetestejä ja rutiineja, joilla valvotaan päästötasoon liittyvien osajärjestelmien asianmukaista toimintaa.

Lisäksi standardissa määritetään, millä tavoin tällaisten tietojen tulee olla luettavissa diagnoositesterillä sekä minkälaista sisältöä tietueiden tulee pitää sisällään. Tällaista tietoa ovat esimerkiksi tietyt standardoidut vikakoodit (DTC), parametriarvot sekä ohjausyksikön sisäiset testirutiinit ja niiden tulokset.

Käytännössä ajoneuvo on siis varustettu itsediagnoositoiminnoilla, joiden tulokset voidaan lukea ulkoisella testilaitteella standardoituja menetelmiä käyttäen. Testitulosten standardin mukaisen tulkinnan perusteella esimerkiksi määräaikaiskatsastaja voi helposti ja nopeasti selvittää, toimiiko ajoneuvo asianmukaisesti sille päästöstandardissa määritetyllä tavalla. 

Bensiinikäyttöisten ajoneuvojen on tullut tukea EOBD-järjestelmiä vuodesta 2001 alkaen. Dieselmoottoreilla varustettujen autojen osalta vaatimus tuli voimaan vuonna 2004.

2010-luvun autotekninen vallankumous

Autotekniikka kehittyi 2010-luvulla kenties enemmän kuin koskaan aiemmin vuosikymmenen aikana. Elektronisesti ohjatut aktiiviset ja passiiviset turvajärjestelmät ovat yleistyneet ja kehittyneet rajusti, ja useat tällaiset järjestelmät ovat tulleet myös pakollisiksi EU-tyyppihyväksyntään. 

Aktiiviseen turvallisuuteen liittyvät ADAS-järjestelmät (Advanced Driver Assistance Systems) ovat saapuneet laajasti sarjatuotantoon ja osittain myös pakollisiksi vaatimuksiksi EU-tyyppihyväksyntään. Lisäksi jo osittain ja ehdollisesti autonomisen ajoon (SAE J3016 taso 3) kykeneviä ajoneuvoja tavataan sarjatuotannossa. Tällaiset järjestelmät voivat esimerkiksi itsenäisesti hallita ajoneuvoa pitkittäis- ja sivuttaissuuntaisesti, joten niiden asianmukainen toiminta on kriittistä liikenneturvallisuuden näkökulmasta.

Määräaikaiskatsastuksessa perinteisempienkin järjestelmien – kuten turvatyynyjen ja ajonvakauden hallinnan – toimivuus tarkastetaan ainoastaan silmämääräisesti ja järjestelmän merkkivalon toiminnan perusteella. 

Hienostuneempien aktiivisten turvalaitteiden, ADAS-järjestelmien ja autonomisen ajon osalta standardin mukaiset menetelmät puuttuvat – sekä järjestelmien itsediagnostiikan että määräaikaiskatsastuksessa suoritettavien toimenpiteiden osalta.

ePTI – ISO 20730

ePTI-konseptin ja standardin tarkoitus on luoda yhdenmukainen kehys kaikenlaisten sähköisesti tai elekronisesti ohjattujen, turvallisuuteen liittyvien järjestelmien itsediagnostiikkaan ja testirutiineihin sekä näihin liittyvien tietueiden sisältöön, lukuun ja tulkintaan ulkoista diagnoositesteriä käyttäen. 

Kehys mahdollistaisi järjestelmien asianmukaisen toiminnan ja vaatimustenmukaisuuden tarkistamisen ulkoisella diagnoositesterillä sähköisen ajoneuvoliitännän kautta, esimerkiksi OBD-pistokkeella tai langattomalla yhteydellä. 

Kuten EOBD:n tapauksessa, testien sisällön, testimenetelmien ja testien tulosten tulkinnan tulisi olla yhdenmukaista kunkin järjestelmän osalta ja niiden välillä. Autovalmistajien ja niiden alihankkijoiden tulisi ottaa tällaiset vähimmäisvaatimukset huomioon jo hyvin varhaisessa ajoneuvojen kehitysvaiheessa, sillä On- ja Off-Board-diagnostiikkaan liittyvä kalibrointi on olennainen osa ohjausyksiköiden ohjelmistokehitystä.

ePTI:n piiriin kuuluvat järjestelmät

Missä mennään tällä hetkellä?

ISO 20730 -standardi on kolmiosainen. Ensimmäinen osa määrittää diagnostiikkaan ja kommunikaation liittyviä seikkoja. Tällaisia ovat esimerkiksi OBD-yhteyden tietoturvaan ja autentikointiin liittyvät asiat sekä ohjausyksiköiden ohjelmisto- ja kalibrointiversioiden ja niiden eheyteen liittyvien testien toteutukset. 

Toinen ja kolmas osuus liittyvät tietueiden määritelmiin ja yleisiin vaatimuksiin. Nämä osuudet sisältävät mm. tarkan määritelmän ja listauksen niistä järjestelmistä, jotka kuuluvat ePTI:n piiriin, sekä esimerkiksi listauksen standardoiduista vikakoodeista kunkin järjestelmän osalta. Lisäksi näissä määritetään ulkoisen diagnoositesterin kommunikointiin liittyviä vaatimuksia niin diagnoosiprotokollan (kuten UDS – Unified Diagnostic Services) kuin tiedonsiirtoon liittyvän fyysisen kerroksenkin (kuten DoIP – Diagnostics over IP) osalta. 

Standardointiin liittyvä työ saatiin valmiiksi vuoden 2022 alkupuolella. EU-lainsäädännön osalta määräaikaiskatsastukseen liittyvän viitekehyksen muodostavat direktiivi 2014/45 ja asetus 2019/621. Seuraava askel on standardiin viittaus EU-lainsäädännössä. 

Kirjoittaja: Valtteri Härkönen