Siirry sisältöön

Kalusto kuntoon yhdellä pysähdyksellä – Raskaspari Oy kehittyy kohti yhä kattavampaa palvelua

Raskaspari Oy:n toimitusjohtaja Mikko Rytkösen tie konsernin johtoon on kulkenut käytännön työn kautta. Hän aloitti uransa työnjohtajana henkilöautopuolella ja rakensi siitä vähitellen oman urapolkunsa. Yrittäjyys tuli tutuksi jo nuorena: ensimmäinen oma yritys oli 16-vuotiaana perustettu kesäkahvila, jonka tuotoilla Rytkönen rahoitti opintojaan.

Raskaspari Oy:n toimitusjohtaja Mikko Rytkönen.
Raskaspari Oy:n toimitusjohtaja Mikko Rytkönen.

”Maatilatausta on tuonut tekemisen kulttuurin. Olen käytännössä koko elämäni ajan ollut tavalla tai toisella mukana yritys- tai sijoitustoiminnassa, vaikka olin pitkään myös palkkatyössä”, Rytkönen kertoo.

Täysipäiväiseksi yrittäjäksi siirtyminen oli hänen mukaansa pitkän linjan tavoite. Raskasparin kohdalla kokonaisuus tuntui oikealta: ala oli tuttu ja verkostot tukivat liikkeellelähtöä. Konsernin johtoon hän ei noussut suoraan, vaan aloitti Raskasparin toimitusjohtajana. Konsernirakenne syntyi myöhemmin Nappa Machinen myötä.

Rytkönen on koulutukseltaan kone- ja tuotantotekniikan insinööri, mutta talousosaamisen hän sanoo rakentuneen ennen kaikkea käytännön kautta.

”Kun on koko ikänsä joutunut huolehtimaan rahasta ja sen riittävyydestä, oppii myös pitämään talouden kurissa.”

Koko organisaatio tekee onnistuneen liiketoiminnan

Raskaspari toimii Volvon kuorma-autojen valtuutettuna huolto- ja varaosapalveluna viidessä toimipisteessä Kymenlaaksossa, Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Sipoossa toimii perävaunukorjaamo ja Valkealassa tytäryhtiö Nappa Machine, joka on erikoistunut päällirakenteisiin.

Lisäksi ryhmään kuuluu viisi Euromaster-brändin rengasliikettä, jotka tulivat mukaan Raskasparin kuvioihin Iisalmen Euromasterin yrittäjän lopettamispäätöksen myötä. Muiden Euromaster-yrittäjien tapaan Raskaspari toimii franchising-mallilla, mutta Rytkösen mukaan verkoston laajuus yhden kumppanin alla tuo poikkeuksellisia synergiaetuja. 

Raskaspari-konsernissa työskentelee yhteensä noin 200 ihmistä. Rytkönen korostaa, että koko organisaatiolla on ratkaiseva rooli liiketoiminnan onnistumisessa.

”Johtoryhmä, huoltopäälliköt, toimihenkilöt, myyjät ja mekaanikot – kaikki tehtävät ovat yritystoiminnan kannalta keskeisiä. Myös verkostot ja keskustelukumppanit ovat tärkeitä oman ajattelun ja toiminnan kehittämisessä. Tavoitteena on palvella asiakasta mahdollisimman sujuvasti.”

Päättyneellä tilikaudella Raskasparin liikevaihto oli 46,5 miljoonaa euroa. Rytkösen mukaan yhtiö toimii alan mediaania vahvemmin, mutta ala itsessään on vaativa.

”Kannattavuus ei ole tällä alalla itsestäänselvyys. Meillä liiketoiminta toimii ja kehittyy, mutta se vaatii jatkuvaa tekemistä.”

Sähköistyminen etenee myös raskaalla puolella

Rytkönen tunnistaa alan toimintaympäristön muutoksen, jonka äärellä yrittäjän on oltava jatkuvasti valppaana. Esimerkiksi käyttövoimamuutos vähentää vähitellen perinteistä jälkimarkkinatyötä, ja siksi rinnalle on kehitettävä uusia palveluita.

”Pelkkä perinteinen alustan huolto ei enää jatkossa työllistä samalla tavalla. Jotain muuta on tuotava tilalle.”

Vielä sähköistymisen mukanaan tuoma muutos ei tunnu Raskasparin toiminnassa dramaattisesti. Sähköistyminen näkyy kyllä jo nyt ja kuuluu olennaisena osana tulevaisuuteen, toteaa Rytkönen. Raskaan kaluston puolella käyttövoimamuutos ei kuitenkaan ole vielä edennyt kovin pitkälle.

”Selkeimmin sähköistyminen näkyy jakeluliikenteessä ja niin sanotussa last mile delivery -kuljetuksessa. Käytännössä tämä tarkoittaa tavaran siirtämistä terminaaleista kaupunkien sisäiseen jakeluun sähköisillä ratkaisuilla. Sen sijaan raskaassa runkoliikenteessä sähkö ei ole vielä laajasti käytössä.”

Rytkönen arvioi, että sähkön osuus kasvaa lähivuosina, samoin kaasun. Muutos etenee vaiheittain, mutta suunta on selvä. Samalla ala valmistautuu myös autonomisen ajamisen pitkän aikavälin kehitykseen.

Tekoäly auttaa, mutta myös käsiä tarvitaan

Tekoälyn kehitystä Raskasparissa on seurattu jo pitkään, ja konsernissa on ollut mukana myös AI-konsultti. Rytkösen mukaan teknologia on siirtynyt kokeiluvaiheesta käytännön työkaluksi. ”Tekoäly ei ole enää pelkkä käännöskone tai kuvien tekijä, vaan siitä on aidosti hyötyä liiketoiminnassa.”

Yksi konkreettinen esimerkki löytyy tarjouspyyntöjen valmistelusta. Aiemmin suuria laskumassoja käytiin läpi käsin, tuotteita poimittiin Exceliin, volyymeja laskettiin ja hintoja järjesteltiin manuaalisesti. Nyt sama työ voidaan tehdä huomattavasti nopeammin tekoälyn avulla.

”Laskut voidaan syöttää tekoälylle, joka poimii tuotteet, järjestää ne volyymin mukaan ja kokoaa valmiin tarjouspyyntöpohjan. Työ, johon olisi aiemmin kulunut paljon aikaa, voi valmistua noin puolessa tunnissa.”

Tekoälyn hyödyissä kyse onkin Rytkösen mukaan ennen kaikkea volyymista. Yksittäisen tuotteen arvo voi olla pieni, mutta ostotapahtumia kertyy paljon. Kun aineistoa on runsaasti, manuaalinen läpikäynti vie merkittävästi työaikaa. Tekoäly nopeuttaa juuri tällaisia rutiinipainotteisia tehtäviä tehokkaasti.

Mekaanikon ei kuitenkaan tarvitse ainakaan lähitulevaisuudessa pelätä jäävänsä tarpeettomaksi tekoälyn rinnalla, vakuuttaa Rytkönen. ”Vianhaussa tekoäly voi tuoda tukea, mutta varsinainen korjaustyö pysyy ihmisen käsissä. Selvimmät vaikutukset näkyvät tällä hetkellä hallinnossa ja taloudessa.”

Konsernissa tekoälyn käyttöön on kannustettu aktiivisesti. Työkaluja on otettu käyttöön tarpeen mukaan, ja henkilöstölle on järjestetty koulutusta, jotta osaaminen ei keskity vain yhdelle ihmiselle vaan leviää koko organisaatioon.

Synergialla kattavammat palvelut asiakkaalle

Raskaan kaluston puolella muutokset etenevät rauhallisemmin kuin henkilöautopuolella. Henkilöautosektorilla kehitys on ollut voimakkaampaa, ja markkina on polarisoitunut selkeämmin. Sama kehityssuunta näkyy myös raskaalla puolella, mutta huomattavasti hillitympänä.

Rytkösen mukaan ero selittyy määrällisesti: raskaan kaluston ajoneuvokanta on Suomessa paljon henkilöautokantaa pienempi, ja myös toimijoita on vähemmän. Siksi muutos ei näy yhtä voimakkaasti eikä yhtä nopeasti.

”Muutos tulee tännekin, mutta rauhallisemmin.”

Lähivuosina Raskasparin keskeinen tavoite on tasata rengasliiketoiminnan sesonkivaihtelua ja vahvistaa henkilö- ja pakettiautohuoltoa, jotta työ jakautuisi tasaisemmin ympäri vuoden. Samalla konserni rakentaa mallia, jossa eri liiketoiminnot tukevat toisiaan ja asiakkaalle voidaan tarjota entistä kattavampi palvelukokonaisuus.

Euromaster Kuopio Kolmisoppi

HCT-yhdistelmät

HCT- eli High Capacity Transport -ajoneuvoyhdistelmät ovat pitkiä, raskaita ja paljon myös geometristä tilaa vieviä. Pituutta tällaisella yhdistelmällä on vähintään 25,25 metriä, mutta varsin usein pituus voi ylittää 30 metriä. HCT-yhdistelmän maksimipituudeksi on määritetty peräti 34,5 metriä.

Yhdistelmän kokonaispainossa mennään yli 76 tonnin, mutta esimerkiksi puutavaran kuljetukseen tarkoitetun HCT-yhdistelmän kokonaispaino voi lähennellä sataa tonnia. Siis sataa tuhatta kiloa!

On selvää, että näin korkeat massat vaativat runsaasti akseleita ja kuorman kantamiseksi paljon pyöriä, mikä ennemmin tai myöhemmin tarkoittaa rengastöitä. 

Lisäksi vetoauton voimalinjassa tulee olla suuri ja tehokas moottori sekä näille kokonaispainoille mitoitettu ronski voimansiirto. 

Puutavara-autona 32 metrin pituinen HCT-yhdistelmä rakentuu yleensä 4-akselisesta vetoautosta, 5-akselisesta täysperä-linkkivaunusta ja sen taakse kiinnitetystä 3-akselisesta puoliperästä. Yhdistelmän kokonaispaino nousee 90 tonniin ja ylikin. Kerrallaan puuta lastauspaikalta tehtaalle kulkee aikamoinen määrä.

37,5 metrin asennushalli

Kuopion Euromasterille rakennettiin läpiajettava asennushalli, jonka hyötypituudeksi määritettiin 37,5 metriä. Näin on jäänyt pari-kolme metriä pelivaraa nykyiseen HCT-yhdistelmän maksimimittaan verrattuna. Koska HCT-yhdistelmien kääntely vaatii runsaasti tilaa, muutettiin halliin johtavan ajoväylän liittymän kaarretta juohevampaan suuntaan.

Uusi, läpiajettava asennushalli ehti käyttöön jo viime talvikaudeksi. Pitkä halli on saanut asiakkailta positiivista palautetta erityisesti talviaikaan, sillä koko ajoneuvo sellaisenaan voidaan ajaa rengastöiden ajaksi lämpimään halliin. Saman katon alla on myös renkaiden säilytystiloja.

Ja aivan kuten muuallakin, myös täällä ollaan hyvin tietoisia raskaan kaluston TPMS:n käyttöönotosta. Juolahtaa mieleen, onko esimerkiksi aihetta käsittelevä juttu RVK Uutisissa tullut luettua?

Prätkärenkaat haltuun

Isäntänä Kuopion Kolmisopessa on Pekka Pitkänen – eloisa, asioista hyvin jyvällä oleva nuorempi kaveri, joka on selvästi innostunut työstään. Keskustelu lainehtii reunasta toiseen, mutta fokus toki pysyy Euromasterissa ja siinä sivussa myös Kuopiossa.

Pekka Pitkänen, Euromaster Kuopio Kolmisoppi.

Euromaster on osa Michelin-­konsernia, ja omistuspohja on vakaa, mikä on Pitkäsen mukaan monessakin mielessä hyvä asia. Konserniin kuuluminen ei sido myyntiä yhteen brändiin, koska eletään vapaassa markkina­taloudessa. Asiakas saa sitä, mitä tahtoo ja missä hintaluokassa haluaa, nou problem.

Pekka Pitkänen kertoo, että Kuopion toimipisteessä otettiin – lähinnä hänen toimestaan – kaksi­pyöräisten renkaat niin sanotusti haltuun. Nyt niitä voidaan tarjota, uskalletaan myydä ja saadaan asentaa. Kuin todisteena tästä on pari-kolme moottoripyöräilevää asiakasta juuri palvelua saamassa.

Rengashotellipalvelut yhä suositumpia

Viime vuosina Euromaster on laajentanut osaamisprofiiliaan autojen huoltotöihin ja esimerkiksi katsastuspalveluihin. Huoltoja tarjotaan monenlaiseen tarpeeseen öljynvaihtohuolloista aina laajoihin vuosihuoltoihin, jakohihnojen vaihtoihin ja jarruremontteihin sekä akkuasennuksiin asti. 

Yleensä huolloissa ja korjauksissa tarvittavat varaosat hankitaan paikallisilta tukkutoimijoilta.

Myös erilaisia asennustöitä tehdään, eikä vierasteta vetokoukkuja, lisävaloja tai lisälämmittimiä. Ilmastointilaitteisiin liittyvät huoltotyöt ovat arki­päivää, ja tästä toimipaikasta näyttää löytyvän huoltolaite myös uudemmalle R1234yf-kylmä­aineelle.

Ohjauskulmien eli alustageometrian säätöön on paneuduttu, käytetään ammattimaisia laitteita, mutta kuljettajan avustusjärjestelmät (ns. ADAS-vermeet) on ainakin toistaiseksi jätetty rauhaan. 

Näistä kahdesta operaatiosta löytyy ainakin yksi yhteinen työvaihe, joka on taka-akselin kulku­kulman määrittäminen. Työhön tarvitaan ohjauskulmien mittauslaitetta. 

Niin tai näin, tutkat, kamerat ja lidarit asennuksineen ja säätöineen ovat ainakin tällä haavaa merkkiliikkeiden, lasinvaihtoihin erikoistuneiden toimijoiden ja korikorjaamojen työsarkaa.

Rengashotellipalvelut sen sijaan ovat yhä suositumpia. Lisäksi rengasliikkeen pihalla seisoo täysin varusteltu huoltoauto valmiina auttamaan tien päällä pulaan joutuneita.

Asiat tuntuvat olevan Euromaster Kuopio Kolmisopen toimipisteessä mallillaan. Satunnaisen vierailijan on aika jatkaa matkaansa.

Kirjoittaja: Juha Kiiskinen, JK-Textservice

https://www.euromaster.fi/palvelupisteet/pohjois-savo/kuopio/euromaster-kuopio-kolmisoppi?gad_source=1&gclid=CjwKCAjwxNW2BhAkEiwA24Cm9G_2y7E-hWCik9U8tNOjHktqg4UXHydZvgCvX8XIcztgk_L2T9veNRoCzeYQAvD_BwE&gclsrc=aw.ds