Romuajoneuvojen käsittely osaksi perustutkintoa

Romutukseen menevissä ajoneuvoissa on käyttökelpoisia osia sekä huolellista talteenottoa vaati­via ja jatkokierrätykseen ohjattavia käyttöaineita. Miten nämä asiat on huomioitu ajoneuvoalan mekaanikkokoulutuksessa?

Romutarhasta varaosaliikkeeksi

Varsin piintyneen ajattelutavan mukaan autopurkamo on romutarha vaan ei varaosaliike. Alkaa olla aika korjata suhtautumista, sillä nykyaikainen, vastuullinen autopurkamo toimii tyystin muulla tavalla kuin edellä on kuvailtu. Toimintaa ohjaavat ja säätelevät muun muassa EY-direktiivi romuajoneuvoista, ympäristönsuojelulain romuajoneuvoasetus, jätelaki ja valtio­neuvoston asetus romuajoneuvoista.

Alan sääntelystä ei totta vie ainakaan ole puutetta. Toki oli aikoja, jolloin jonkin ajoneuvon tai sen osien kysyminen tuolloisen autohajottamon toimiston ovella sai aikaan summittaisen käden ojennuksen jonnekin suuntaan lisättynä pelkistetyllä kommentilla: ”Tuonne päin vähän matkaa, sieltä pitäisi löytymän.”

Purkutyöt ammattimaisesti

Purkutyöt tehdään aina ammattimaisesti ja hyviä työtapoja noudattaen sekä voimassa olevien säädösten ja ympäristömääräys­ten mukaisesti. Ajoneuvoista purettavat varaosat tarkastetaan, tarvittaessa puhdistetaan, dokumentoidaan, valokuvataan ja hinnoitellaan. Sen jälkeen puretut osat varastoidaan vissiin paikkaan logistisesti järkeenkäyvällä tavalla. 

Alkuperäisinä varaosina purku­osien sopivuus on taattua, ja usein niiden toimitusajat ovat lyhyitä. Osia myydään verkon välityksellä. Toki vaihtoehtona on myös noutaa tarvittava osa itse, jolloin sen lähes poikkeuksetta voi käydä kipaisemassa saman päivän aikana. 

Yhteiset intressit

Tarkan sääntelyn seurauksena romuajoneuvon purkua tekevällä henkilöllä on vastuuta ja paljon tiedettävää sekä runsaasti huomioon otettavaa. Pidempään asennustöitä tehneellä on kokemusta ja pelisilmää sekä useimmiten myös esihenkilön antamaa opastusta ja neuvoja asioiden oikeanlaiseksi hoitamiseksi, mutta mikä mahtaa olla tilanne koulutettavien mekaanikkojen suhteen?

Ehkäpä juuri tästä kysymyksestä kehittyi ajatus ottaa romuajoneuvojen esikäsittely osaksi ajoneuvoalan perustutkinnon opintosuunnitelmaa. Idean keksijöinä ja alkuun saattajina voidaan pitää kokenutta ajoneuvoalan opettajaa Matti Alankoa ja yhtä lailla kokenutta ajoneuvoalan – varsinkin purkamo- ja korjaamobisneksen – yrittäjää Kari Lainetta. Työelämän ja koulutustoimijan intressit osoittautuivat yhteisiksi.

Ajatuksena oli sisällyttää perustutkintoon oleellisin lakien, asetusten ja säädösten vaikutuksesta purkamo- ja purkutoimintaan sekä kemikaalien ja materiaalien turvallinen käsittely ja kierrättäminen. Lisäksi tulisi tunnistaa uusiokäyttöön soveltuvat osat ja komponentit sekä suoriutua kierrätykseen menevien materiaalien lajittelusta.

Tuumasta toimeen

Ajatukset jalostuivat toimenpideluonnoksiksi, jotka kirjautuivat riveinä Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän hallinnoiman Keudan ajoneuvoalan perustutkinnon (pt) opetussisältöön. Keuda on noin 12 000 opiskelijan koulutustoimija, jolla on kymmenen toimipistettä Keski-Uudenmaan kunnissa Järvenpäässä, Keravalla, Mäntsälässä, Nurmijärvellä, Sipoossa ja Tuusulassa.

Uuteen opintojaksoon liittyvä työharjoittelu tehtäisiin Kari Laineen ja hänen perheensä pyörittämällä Volvoks-purkamolla sekä Laineen aikaisemmin omistamalla Volvoks-huoltokorjaamolla.

Romuajoneuvojen, niiden osien ja käyttöaineiden käsittely sekä yhteistyö koulun ja alan kokeneen toimijan kesken on osoittautunut tarpeelliseksi ja hyödylliseksi. Sen avulla on saatu myös opiskelijoiden motivoitumisen kannalta hyviä tuloksia.

Jämptisti paikoillaan

Vierailu nykyaikaisella autopurkamolla availee pitkään ajoneuvoalalla työskennelleenkin silmiä. On ihan hyvä huomata, että eletään 2020-lukua. 

Henkilökunta on reippaan oloista: vierasta tervehditään iloisesti ja silmiin katsoen. Kierros purkamon varastossa paljastaa, että ajoneuvoista puretut osat ja osakokonaisuudet ovat selkeästi ja tarkkaan dokumentoituina varsin helposti saavutettavilla jämpteillä paikoillaan. Varastotila on katettu ja asiallisesti valaistu sekä lattialtaan tasainen. 

Samalla alueella sijaitsevalla huoltokorjaamolla harjoittelussa paraikaa oleva ajoneuvotekniikan opiskelija on purkamassa osia ja osakokonaisuuksia romuajoneuvosta. Opiskelija on aikaisemmin suorittanut opintojakson teoriaosuuden, ja nyt menossa on syventävä käytännön osuus. 

Opiskelija pitää hyvänä, että ympäristön hyvinvointiin kiinnitetään kasvavaa huomiota. Lisäksi purkuosat tarjoavat hinnaltaan järkevän vaihtoehdon ja ovat silti alkuperäisosina mittatarkkuudeltaan ja sopivuudeltaan varmuudella käypäisiä asennuskohteeseen.  

Kohti kiertotaloutta

Suomen Autopurkamoliiton mukaan varaosien kierrätys on hyvä tapa vähentää hupenevien luonnonvarojen kulutusta. Samalla säästyy energiaa ja muodostuu vähemmän päästöjä. 

Autopurkamoliiton mukaan purkuosien kierrätys on myös taloudellisesti kannattavaa. Paljonpuhuvana tavoitteena onkin kierrättää tai palauttaa ympäristöön kaikki materiaalit ja komponentit ilman haitallista jätettä tai energiahävikkiä. Esimerkiksi alumiinin valmistusprosessi aina lähtien bauksiitin jalostamisesta vaatii runsaasti energiaa, minkä seurauksena muodostuu huomattavia määriä hiilidioksidipäästöjä. 

Kansainvälisen alumiini-instituutin mukaan vuonna 2018 alumiinin pelkistyssulatukseen käytettiin noin 870 terawattituntia energiaa. Tästä noin 60 prosenttia tuotettiin hiiltä polttamalla. Tosin aivan viime aikoina on julkisuuteen tullut tieto, että alumiinin tuottajat tulevat kokeilemaan vedyn mahdollisuuksia hiilidioksidipäästöjen leikkaamisessa samaan tapaan kuin teräksen tuotannossa on tapahtunut (RVK Uutiset 4/2022). Alumiinilla ja siitä johdettavilla kevytmetalliseoksilla on merkityksellinen rooli nykyisessä ajoneuvoteknologiassa.

Vastaavasti Suomen Autokierrätys Oy, jonka kanssa purkamot yhteistyössä toimivat, on tuottajavastuussa käytöstä poistuvien ajoneuvojen jätehuoltoon liittyen.

Kirjoittaja: Juha Kiiskinen, JK-Textservice