Paloesimies Iiro Wennberg: Sähköautot eivät muodosta erityistä riskiä
Pirkanmaan pelastuslaitoksen paloesimies Iiro Wennberg seuraa ajoneuvojen ja niihin liittyvien käyttövoimien muutosta sekä tekniikan kehittymistä kaiken aikaa ja herpaantumattomasti. Jatkuvalla tietämyksen päivittämisellä ja uuden oppimisella varmistetaan, että tilanteesta kuin tilanteesta selvitään niin sanotusti kuivin jaloin.
Turvatestattuja energiayksiköitä
Iiro Wennbergin mukaan sähköautoissa käytetyt ajoakut ovat monella tapaa turvatestattuja energiayksiköitä, jotka on suunniteltu käyttäytymään tietyllä tapaa esimerkiksi onnettomuustilanteessa. Sammutustoimintaa helpottaa ja turvallisuutta parantaa, kun pelastushenkilöstö jo etukäteen tuntee kohteen sekä siinä käytetyn akkutekniikan.
Sähkökäyttöisten autojen akkukotelon tulee kestää koviakin rasituksia, ja usein niiden vankka rakenne vapauttaa palamisenergiaa, kuumuutta ja palokaasuja. ”Liekit ja savu eivät yleensä sähköautojen akkupaloissa leimahda alaspäin, vaan yleensä poispäin matkustamosta ja ajoneuvon sivuille. Tämä johtuu usein akkupakettien rakenteesta,” huomauttaa Wennberg.
Sähköautot ja -autoilu ovat moottoriajoneuvotekniikan yli 130-vuotisessa historiassa uusi, yleistymässä oleva osa-alue, johon kiinnitetään huomiota monella tapaa, sekä puolesta että vastaan.
Sähköauto palaa, revitään otsikoita !
Mikäli sähköauto joko vakavan onnettomuuden tai harvinaisemman ajoakun oikosulkuhäiriön seurauksena syttyy palamaan, alkaa välitön otsikoiden repiminen.
Wennberg kuitenkin muistuttaa, että polttomoottorikäyttöisissä ajoneuvoissa käytetään herkästi syttyviä hiilivetynesteitä tai kaasumaiseen olotilaan puristettua metaania. Tiettyjen moottorinosien kuumuus ja vuotava moottoriöljy voivat nekin saada aikaan herkästi syttyvän vaaratilanteen. Kun moottoritila roihahtaa ilmiliekkeihin, alkaa olla pula hyvistä neuvoista tai oikeammin hyvästä alkusammutusvälineestä.
Miten sammuttaa sähköautopalo ?
Wennbergin mukaan tehokkain tapa sammuttaa palava sähköauto on käyttää runsaasti vettä ja suihkuputkea. Vesi sammuttaa ja jäähdyttää, toteaa Wennberg.
Pelastushenkilöstön altistuminen akun palokaasuille tai sammutusvedelle luo myös omat, mahdollisesti uhkaavat skenaarionsa, mutta pelastuslaitoksesta riippumatta henkilökuntaa koulutetaan tunnistamaan tilanteet ja minimoimaan riskit.
Wennbergin mukaan pelastuslaitokset eivät pidä sähkökäyttöisiä ajoneuvoja erityisenä riskinä, mutta kevytmielisestikään niihin ei missään tapauksessa suhtauduta. Joissain tapauksissa sähköautot saattavat onnettomuustilanteessa aiheuttaa voimakkaan tulipalon, mutta tällainen on poikkeuksellista. Suomessa pelastushenkilöstöllä on sähkökäyttöisten ajoneuvojen riskeihin ja paloturvallisuuteen perusteellinen koulutus ja yleisellä tasolla hyvä ymmärrys.
Tilannekeskuksen merkitys
Pirkanmaan pelastuslaitoksella on 24/7 päivystävä tilannekeskus. Hätäpuhelu esimerkiksi tien päältä hätäkeskukseen käynnistää tapahtumaketjun, jonka koordinoinnissa ja ohjauksessa tilannekeskuksen merkitys on ratkaiseva.
Hätäkeskus välittää tiedon tapahtumasta tilannekeskukselle. Pelastusyksikkö tai -yksiköt hälytetään nopeasti matkaan, mutta tilannekeskuksessa tiedonmurusia vielä kasataan, täydennetään ja koordinoidaan koko sen ajan, jonka paloautot käyttävät matkaan tapahtumapaikalle.
Autojen päästyä perille on tilannekuva hyvinkin saattanut jäsentyä ja selkiytyä; tiedetään, mitä ja missä laajuudessa on tapahtumassa, onko henkilöitä vaarassa ja minkälaisesta kohteesta on kysymys.
Pirkanmaan pelastuslaitoksella on VPK:t mukaan luettuna yhteensä 63 paloasemaa, joista 16 palvelee ympäri vuorokauden. Pelastuslaitos järjestää Pirkanmaalla myös ensihoitopalvelut. Kaikkiaan vakinaista väkeä on yli 700 henkilöä. Nykyisen hallintojärjestelyn mukaisesti pelastuslaitos on osa Pirkanmaan hyvinvointialuetta.
Jatkuvalla oppimiskäyrällä
Kuten useat kollegansa, myös Iiro Wennberg etsii tietoa ja pyrkii kouluttautumaan kaiken aikaa. Tietoja ja taitoja voi täydentää ja hankkia joko laitoksen sisältä tai ulkopuolisilta tahoilta ja toimijoilta. Esimerkiksi eräs eurooppalainen autovalmistaja järjestää pelastusalalle sovellettuja korkeajänniteakkukoulutuksia.
Tähtäin ei ole huomisessa, vaan ainakin tarvittaessa myös kauempana. Keskustelu kääntyy esimerkiksi Suomessakin orastavaan vetytalouteen – siitäkin tunnutaan olevan pelastusalalla hyvin tietoisia. Vaikuttaa siltä, että vetytaloudesta olemme saamassa yhden uuden polttoaineratkaisun ja kenties päivänä eräänä myös uudenlaisen voimalaiteaspektin, polttokennon.
Paloesimies Wennbergillä on sukellustaustaa. Aktiivinen ja eläväinen Wennberg on työssään muun muassa opetellut ja tehnyt savusukellusta ja -pelastamista sekä osallistunut ennakoivaan palokoulutukseen.
Uteliaisuus ajoneuvotekniikkaa kohtaan sai miehen kiinnostumaan myös sähköautoista. Esimerkkejä sähkö- ja hybridiautoja kohdanneista onnettomuuksista ja niiden seurauksista – pelastajan silmin katsottuna – kerätään, pureskellaan ja koostetaan tarkkailuympäristöksi. Myös digitaalisia tiedonvälitysalustoja, kuten Eurorescue -sovellusta ja Moditech CRS-ohjelmistoa, hyödynnetään.
Kirjoittaja: Juha Kiiskinen, JK-Textservice
