”Nykyaikainen korjaamo ei ole vanha rasvamonttu”

Autourheilu-urasta, Ylen rallilähetyksistä ja sosiaalisesta mediasta tuttu moottoriurheilun monitoimimies Henri Haapamäki seuraa monipuolisesti autoalan trendejä ja arvostaa korjaamo- ja rengasalan asiantuntijoita. Omaan autoonsa hän suhtautuu varsin käytännönläheisesti.

Auto on käyttöpeli, ei statussymboli

Vaikka Haapamäki on uransa aikana tutustunut jos jonkinlaisiin autoihin ja esimerkiksi koeajaa ja esittelee some-videoilla myös uusia autoja, omasta pihasta löytyy yli 350 000 kilometriä ajettu Ford Mondeo. Autovalintaa on ihmetelty hänelle esimerkiksi hienommissa autoalan tilaisuuksissa.

Auto on nykyään monelle statussymboli, mutta Haapamäki näkee asian toisin. ”Minun tapani ei ole ostaa uutta autoa rahoituksella ja vaihtaa sitä kahden vuoden välein. Ostan auton, ajan sen loppuun sekä korjaan ja huollan sitä niin kauan kuin se on järkevää ja tarpeellista”, hän kuvailee.

Niinpä nykyinen Mondeokin tuli Haapamäen käyttöön järkiperäisen harkinnan seurauksena. ”Teen paljon yhteistyötä yhden suuren autoliikkeen kanssa, ja kysyin sieltä suoraan, mikä on viimeisin Fordin malli, jossa ei vielä ole AdBlue-järjestelmää eikä EcoBoost-moottoria. Halusin auton, jossa on perinteinen niin sanottu patarauta­diesel eikä liikaa hienouksia.”

Uuden auton ostajana täytyisi olla valmis maksamaan auton hinnan lisäksi myös ylläpidosta, huolloista ja arvon­alenemasta, Haapamäki huomauttaa.

Kiinalainen kilpailu murtaa hinnoittelumalleja

Arvo säilyy joillakin automerkeillä paremmin kuin toisilla – esimerkiksi perinteisillä Porscheilla ja Mercedes-Benzeillä on suhteellisen vakiintunut jälleenmyyntiarvo. Pakkaa sekoittavat nykyään kuitenkin kiinalaiset automerkit, joita pusketaan nyt voimalla eurooppalaiselle automarkkinalle.

Vaikka Haapamäki ei usko suoria tuontirajoituksia Euroopan rajoilla nähtävän, on hän kuitenkin vakuuttunut siitä, että kiinalaiset autot tulevat horjuttamaan perinteistä autokauppaa ja sen katetasoa. Kiinalainen teknologia ja sen kehitysvauhti kannattaa ottaa vakavasti, Haapamäki arvioi.

”Työskentelen paljon robottiruohonleikkureiden kanssa, ja niissä on meneillään samanlainen ilmiö kuin autoalalla. Perinteisen valmistajan leikkuri voi maksaa vaikkapa 4 000 euroa. Nyt markkinoille tulee ensimmäisiä kiinalaisia vaihtoehtoja, joiden hinta on noin 1 500 euroa”, hän kertoo.

Haapamäki on pannut merkille, että jo ensimmäisten sukupolvien kiinalaisissa tuotteissa elektroniikka voi olla hyvin kehittynyttä. Lisäksi kiinalaiset valmistajat reagoivat nopeasti palautteeseen ja kehittävät tuotteitaan. Tuotteesta saadaan nopeasti hyvä, ja hinta on edelleen aivan eri tasolla. Autoissa voi tapahtua samoin.

”Ajattelemme helposti, että kiinalainen tuote on automaattisesti huono. Asia ei kuitenkaan aina ole näin. Kiinasta saa sellaista laatua kuin sieltä tilataan ja josta ollaan valmiita maksamaan.”

Autoalan asiantuntijuus arvoon

Haapamäki pitää arvossa korjaamo- ja rengasalan ammattilaisten asiantuntijuutta. Hän suhtautuu varauksella ilmiöön, jossa korjaamot ottavat omaan tarjontaansa rengaspalveluita ja rengasliikkeet puolestaan käynnistävät korjaamotoimintaa.

”Olen tottunut malliin, jossa yksi yritys keskittyy yhteen asiaan. En pidä parhaana mallina sitä, että esimerkiksi kesätyöntekijä tai vasta työnsä aloittanut korjaamotyöntekijä vaihtaa autoon öljyt ja saa samalla tehtäväkseen valita siihen uudet renkaat. Vaarana on, että renkaat valitaan esimerkiksi ChatGPT:n avulla täysin väärin”, Haapamäki arvioi.

”Jos toinen ammattilainen on tehnyt 40 vuotta rengastöitä sekä seurannut jatkuvasti markkinoiden, rengastekniikan ja määräysten kehitystä, luotan hänen osaamiseensa enemmän. Minusta jokaisella alalla pitää olla oma osaajansa, joka hallitsee juuri sen työn.”

Tekijäpäiviltä kokemuksia kaikille autoalasta kiinnostuneille

Haapamäellä on pitkän linjan kokemusta yhteistyöstä erilaisten autoalan osaajien kanssa. Tämä näkyy myös työskentelyssä Tekijäpäivillä, jossa Haapamäki on useana vuonna nähty juontajan roolissa. Tänä vuonna hän tekee Tekijäpäiville videoita, jotka julkaistaan AAPT:n kanavissa ja jaetaan Haapamäen omissa some-kanavissa.

”Haastattelen viittä tekijä­päiville osallistuvaa toimijaa. Kysyn yrityksiltä, mitä ne tekevät ja tulevat tekijäpäiville näyttämään”, Haapamäki kertoo. ”Tavoitteena on saada korjaamoammattilaiset liikkeelle ja näyttää, miten tapahtuman sisältöön on panostettu.”

Haapamäki korostaa Tekijäpäivien merkitystä ainutlaatuisina messuina, joissa ständeillä ei ole saatavilla vain karkkeja ja kyniä. ”On aivan eri asia tuoda paikalle oikea auto, purkaa siitä jotakin ja näyttää käytännössä esimerkiksi tuulilasin liimaamista, maalaamista tai pyöränlaakerin vaihtamista”, hän korostaa.

Vaikka ajoneuvot ja niiden tekniikka kiinnostavat monia, on Suomessa samaan aikaan jatkuva pula mekaanikoista ja nuorista, jotka hakeutuisivat opiskelemaan alaa ja sitoutuisivat siihen. Kaikenlaisten ihmisten kannattaisi kuitenkin tutustua korjaamoalaan vaikka sitten some-videoiden ja tapahtumien kautta.

”Monella nuorella on varmasti esimerkiksi raskaan kaluston korjaamisesta mielikuva, että työ on jatkuvaa raskasta rähjäämistä. Tätä mielikuvaa pitäisi muuttaa”, Haapamäki kannustaa. ”Uuden kuorma-auton huoltaminen ja korjaaminen ei ole jatkuvasti tuhat kiloa painavien osien liikuttamista. Työssä vaihdetaan myös sähkökomponentteja ja pieniä, kevyitä osia.”

”Pitäisi näyttää, että työtä voidaan tehdä pikeepaita päällä siistissä ja valoisassa korjaamossa. Nykyaikainen korjaamo ei ole samanlainen vanha rasvamonttu kuin se saattoi olla vielä 20 vuotta sitten”, toteaa Haapamäki.