Siirry sisältöön
Kestävä kehitys
20.11.2025

MEKO Mobility Barometer 2025: Pohjoismaiden liikkuminen polarisoituu – sähköautoskeptisyys kasvaa ja autoilun merkitys vahvistuu

Pohjoismaiden liikkumisen kehitys kulkee nyt kahdella radalla: sähköautojen vastustus kasvaa nopeasti, taloudellinen paine muuttaa kulutuskäyttäytymistä ja polttomoottorikielto herättää voimakasta kritiikkiä. Samalla yksityisautoilu on tärkeämpää kuin kertaakaan viimeiseen neljään vuoteen.

Tuore MEKO Mobility Barometer 2025 kokoaa yli 4 000 vastaajan näkemykset Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Suomesta. Tutkimus paljastaa, miten liikkumisen trendit ovat muuttumassa, ja miksi.

Pohjoismaita on pitkään pidetty Euroopan kestävän liikkumisen mallialueena. Vuoden 2025 barometri osoittaa kuitenkin entistä jakautuneemman tilanteen: kuluttajien taloudellinen epävarmuus, sähköautojen kustannukset ja kasvava sääntelyvastaisuus muokkaavat asenteita syvemmin kuin vuosikausiin.

1.  Sähköautovastustus kasvaa – Ruotsi ja Suomi näyttävät suurimman muutoksen

Yksi vuoden 2025 merkittävimmistä trendeistä on sähköautoihin kohdistuvan vastustuksen kasvu.
Joka kolmas pohjoismaalainen (33 %) ei näe itseään sähköauton omistajana, vuokraajana tai leasingsopimuksen haltijana. Neljä vuotta sitten vastaava osuus oli 27 %.

Ruotsi: jyrkin käännös kohti skeptisyyttä

Ruotsi erottuu selvimmin – vastustus on kasvanut lähes 67 prosenttia ja noussut alle viidenneksestä lähes kolmannekseen.

Suomi: pohjoismaiden skeptisin markkina

Suomessa sähköautoihin suhtautuu nyt kielteisesti 45 % kuluttajista, eniten kaikista neljästä maasta.

Norja: yhä maailman sähköautomyönteisin

Norja pysyy vakaana poikkeuksena: vastustus on vain 27 %, ja se on hieman laskenut vuodesta 2024.

Hinta ohittaa teknologian

Barometri osoittaa selkeästi: taloudellinen paine, ei teknologia, on nyt tärkein syy sähköautojen epäröintiin.

Toimintamatka ahdistaa yhä

Noin 25–33 % pohjoismaalaisista kokee edelleen sähköauton toimintamatkan ja lataukset riittämättömiksi. Suomessa pitkät välimatkat ja talviolosuhteet korostavat tätä huolta.

Vaikka teknologia kehittyy, taloudellinen paine muuttaa ostokäyttäytymistä. Hinta on nyt tärkein este sähköauton hankinnalle – ei teknologia.
Pohjoismaiden sähköistymisen siirtymä on siirtymässä varovaisempaan, hintatietoisempaan vaiheeseen. Suomi on skeptisin, Ruotsi lähestyy Tanskan tasoa, Norja pysyy vähiten kriittisenä.
Noin neljännes–kolmannes vastaajista kokee sähköautojen toimintamatkan edelleen riittämättömäksi. Toimintamatka on yksi tärkeimmistä psykologisista ja käytännöllisistä esteistä sähköautojen yleistymiselle.
Alueelliset erot selittävät eroja asenteissa. Suomen pitkät etäisyydet ja talviolosuhteet nostavat odotuksia. Ruotsi käy läpi suurinta asennemuutosta. Norjassa on myös tunnetason vastustusta. Tanskassa lyhyemmät välimatkat vähentävät range-ahdistusta.

2. 2035 polttomoottorikielto jakaa mielipiteitä – enemmistö vastaan

EU:n suunnitelma kieltää uusien polttomoottoriautojen myynti vuodesta 2035 saa Pohjoismaissa laajaa vastustusta.

  • 51 % vastustaa kieltoa
  • 20 % kannattaa
  • Sähköauton omistajat ovat ainoa segmentti, jossa enemmistö suhtautuu myönteisesti

Vahvin vastustus Suomessa

Suomi erottuu jälleen selkeimmin: noin 63 % vastustaa kieltoa, mikä on korkein luku koko alueella.

Myös kaupunkien bensiini- ja dieselrajoituksiin suhtaudutaan nihkeästi

Tuki kaupunkikohtaisille polttomoottorikieltoille jää Pohjoismaissa vain 14–22 prosentin välille.
Laajimmin kieltoja vastustetaan Suomessa ja toiseksi Ruotsissa.

Kansalaiset eivät ole valmiita tiukkoihin kaupunkikohtaisiin bensiiniautojen kieltoihin. Suurin vastustus löytyy Suomesta (~63 %), pienin tuki Norjasta ja Tanskasta (~21–22 %). Myös Norjassa tuki on vaimeaa.

3. Autoilu lisääntyy – auton merkitys korkeimmalla tasolla neljään vuoteen

Vaikka vaihtoehtoisia liikkumismuotoja on tarjolla enemmän kuin koskaan, yksityisautoilu on nousussa.

  • 80 % pohjoismaalaisista ajaa viikoittain
  • 30 % päivittäin (korkein taso vuodesta 2022)
  • 36 % tanskalaisista ajaa päivittäin – korkein osuus koko barometrissä

Auto on yhä tärkeämpi osa arkea

  • 49 % kokee auton olevan yhtä tärkeä kuin viisi vuotta sitten.
  • 27 % sanoo auton merkityksen kasvaneen.

Tulos heijastaa pandemia-ajan jälkeisiä pysyviä käyttäytymismuutoksia.

4. Auton jakaminen kasvaa hitaasti – paitsi alle 35-vuotiaiden keskuudessa

Autonjakopalvelut ovat edelleen marginaalissa.

  • 12 % käyttää autonjakopalveluja
  • 3 % käyttää niitä säännöllisesti
  • Suomi on vähäisin käyttäjä (7 %), Norja suurin (17 %)

Ainoa vahva segmentti: alle 35-vuotiaat, joista joka neljäs käyttää yhteiskäyttöautoja.

Vain noin joka viides on valmis autonjakoon. Torjunta on vahvaa: 51–55 %. Pieni nousu vuonna 2025 ei muuta kokonaiskuvaa: yksityisautoilu on yhä normi.

5. Automerkin ja alkuperämaan merkitys kasvaa autonostossa

Brändisidonnaisuus ja alkuperämaan arvostus ovat nousussa:

  • 43 % pitää automerkkiä tärkeänä (2021: 35 %)
  • 34 % pitää alkuperämaata tärkeänä (2021: 25 %)

Kuluttajat yhdistävät alkuperän:

  • laatuun
  • luotettavuuteen
  • arvoihin
  • pitkäikäisyyteen
Sähköautomarkkinoiden laajentuminen ja kiinalaisten brändien tulo ovat selkeitä syitä alkuperämaan kasvavaan painoarvoon.

6. Perinteinen korjaamo vs. kotikäynti: Suomi erottuu tee-se-itse-maana

Vaikka monet muut palvelut siirtyvät kotiin, auton huolto ei seuraa samaa kaavaa.

  • 60 % vie autonsa mieluummin korjaamolle
  • 18 % haluaa huollon kotiin tai työpaikalle (ei kasvua neljään vuoteen)


Suomalaiset ovat Pohjolan itsevarmimpia autonhuoltajia.
Syitä ovat mm.

  • omakotitaloasuminen
  • talviolosuhteet
  • laajat maaseutualueet
  • pitkä DIY-perinne
Säännöllinen huolto on tärkeää. 85–88 % kuljettajista. Huoltomyönteisyys on koko alueella erittäin korkealla tasolla.
Kuluttajat odottavat EV:ltä helppoa huollettavuutta. 75–80 % vastaajista pitää tärkeänä, että sähköautot ovat yhtä helppoja huoltaa kuin polttomoottoriautot.
Tämä odotus on merkittävä viesti koko jälkimarkkinalle.

MEKOn näkemys: sähköistyminen jatkuu, mutta oikeus korjata ratkaisee

MEKOn mukaan Pohjoismaiden liikkuminen on siirtynyt uuteen vaiheeseen.

Sähköistyminen jatkuu pitkällä aikavälillä, mutta:

  • sähköautojen on muututtava edullisemmiksi
  • riippumattomien korjaamojen on saatava pääsy dataan ja varaosiin
  • ”right to repair” on keskeinen kuluttajahintojen kannalta
  • yli 1 000 MEKOn korjaamoa omaa nyt korkeajännite-EV-pätevyyden

MEKO Mobility Barometer 2025 osoittaa, että:

  • sähköautojen kasvu hidastuu, kun kuluttajien hintaherkkyys kasvaa
  • sääntelyyn suhtaudutaan aiempaa kriittisemmin
  • yksityisautoilu vahvistuu edelleen
  • auton alkuperä ja brändi vaikuttavat yhä voimakkaammin ostopäätöksiin

Pohjoismaista on tullut neljä erilaista liikkumismarkkinaa — joita yhdistää yksi asia:
auto on tärkeämpi kuin koskaan.

Lisää aiheesta

Kestävä kehitys

MEKO Mobility Barometer 2025: Sähköautoinnostus hiipuu Pohjoismaissa – hinnat, inflaatio ja epävarmuus jarruttavat vihreää siirtymää

Pohjoismaissa kuluttajien suhtautuminen sähköautoihin on muuttunut ratkaisevasti vuoden aikana. Tuore Mobility Barometer 2025 -tutkimus osoittaa, että sähköautoilu ei toimi enää yhtä vahvana vihreän siirtymän moottorina…
Kestävä kehitys

 Kari Laine, yrittäjä, Volvoks Oy: Purkuvaraosaan liittyy monta asiaa

Volvoks-autopurkamossa puretaan vuosittain noin 200 uudehkoa vaurioautoa, joista purettuja varaosia myydään käytettyinä.  Ajoneuvon purku alkaa romutustodistuksen edellyttämästä identifioinnista ja erilaisista…
Kestävä kehitys

Continental Rengas on kestävän kehityksen edelläkävijä: vastuullisuus, innovaatio ja ympäristötyö osana liiketoimintaa

Vastuullisuus ja kestävä kehitys ovat olennainen osa Continentalin strategiaa ja päivittäistä toimintaa Suomessa. Continental panostaa tuotteiden turvallisuuteen ja sääntelyn noudattamiseen.…